Mätsärit ja tanssit

Käytiin Zeldan kanssa mätsäilemässä viikonloppuna. Siitä nyt ei kummemmin ole kerrottavaa, punainen nauha saatiin ja sitten passitettiin pellolle. Vallan nopea ja mitäänsanomaton oli kyllä koko mätsäri, hyvä kun kerettiin kehässä pyörähtää. Mutta oli kivaa olla Zeldan kanssa taas vaihteeksi kaksin liikenteessä. Lara osallistui Lillin kanssa lapsi ja koira -kisaan. Edellisen kerran tämä sama pari kävi mätsärissä silloin, kun Laralla oli ikää vuosi ja 10 kuukautta. Nyt ikää on hieman yli kolme vuotta. Ja uskomatonta mutta totta, edellisellä kerralla esiintyminen sujui paremmin, hih :D

Molemmat taitaa kahtella, et mihin se äite jäi...

Sama pari vajaa pari vuotta sitten :)

Eilen käytiin Tampereella tanssitreeneissä. Jotenkin kuvittelin meneväni ohjattuihin treeneihin, muttei tilanne ihan näin ollutkaan.. Vaikka treeneissä oli vielä erikseen alkeis- ja jatkoryhmät, molemmissa oli sama meininki, että kaikki tekivät omien koiriensa kanssa omassa rauhassaan mitä itse halusivat. Tai näin ainakin meillä, kun ei minulla nyt kummemmin ollut kyseltävää muilta, muutenkin ekaa kertaa paikalla. Eikä meillä kyllä musiikkiakaan ollut (sinänsä kummalliset tanssitreenit :D)

Zelda teki vaan pikatreenit, kun valitettavasta syystä tultiin 45min myöhässä treeneihin. Fiona puolestaan pääsi temppuilemaan koko tunnin ajaksi. Näin jälkikäteen ajateltuna Fionan treenit.. Noh... Vaadin siltä ihan liikaa! Agilityhalli. Esteet ympärillä. Vieraita koiria ympärillä. Hallin toisella puolen agitreenit samaan aikaan. Uskomaton määrä tosi vaikeita häiriöitä siis joka puolella.. Ja silti Fiona teki irti! Ja oikeastaan yritin tehdä samalla teholla samoja juttuja kuin kotona. Näin ei todellakaan olisi kannattanut tehdä, tajuan sen kyllä nyt. Kun olisin pitäny koiran kiinni ja ottanut vaatimuksissa kymmenen askelta taaksepäin, meillä olisi varmasti ollut aivan täydelliset treenit! (mutta kun ei ole sitä koutsia vieressä käskyttämässä, AINA mie ahnehdin liikaa...) Tehtiin sentäs tosi lyhyissä pätkissä ja käytiin vähän väliä hallin reunalla rauhoittumassa, hyvä minä! Fiona on muuten oppinut kentän sivussa rauhoittumisen tosi kivasti, kun ollaan sitä omalla kentällä paljon treenattu. Eihän se nyt makuulle mene tai juuri edes paikallaan pysy, mutta on pääsääntöisesti hiljaa ja touhuaa jotain muuta kuin raivoaa kentällä oleville koirille. Jei.

Niin tosiaan, Fiona teki oikeastaan kaikki pätkät IRTI. Vau. Kyllä se karkaili muutamaan otteeseen, taas, mutta otin tietoisesti sen riskin. Tavallaan tämä toimi vähän testinäkin, missä nyt mennään. Kaikki paikalla olevat koirat vaikuttivat sen sorttisilta, että vaikka Fiona kävisi niskavillat pystyssä niiden kimmppun, kukaan tuskin tekisi siitä rukkasia. Ja itse asiassa muita koiria ei hetkauttanut karvan vertaa, vaikka yksi riekkui ympäri hallia. Eikä Fiona edes mennyt kenenkään koiran luo! Se vaan juoksi putkia ees taas.. ;) (kiitos jälleen lähes päälle käyneille bortsuille)

Videolla on pätkiä Fionan treeneistä. Jätin sinne kuvaa yhdestä karkureissustakin.. Onhan tämä nyt ihan hurjaa edistystä aiempaan!! Ehkä, EHKÄ me vielä joskus ihan aikuisten oikeesti pystytään tekeen hommia häiriössä keskittyen. Ja jopa voitaisiin päästä kisaamaan?? Kyllä taas nousi suuresti toivonkipinät :) Tanssien jälkeen tehtiin vielä muutama puomin kontakti ja keinu, nätisti meni nekin. Puomilta valui läpi pari kertaa, muttei yhtään samalla mielenlaadulla kuin viimeksi treeneissä (jolloin lähti sata lasissa kiitämään ympäri hallia ja pskat välitti mitään mistään kontakteista). Nyt se tuli vaan liian innolla ja vauhdilla, tai siis mie vedätin liikaa, niin tuli valumisia.. Hitaasti ja rauhassa, muista, aina häiriön ja koiran keskittymiskyvyn mukaan!



Tekemisen taso ei ole mitään järin priimaa, välillä suorastaan järkyttävää :D Koira kiljuu ja mie sähellän. Mutta tässä häiriössä ja näillä vaatimuksilla.. Aivan uskomatonta. En olisi ikinä Fionasta uskonut. Huippu pikkukoira!

Kuvasin vielä junassa Fionasta pikkupätkän (joo, oli tylsää..). Oltiin ainoita matkustajia vaunussa, niin sai touhuta rauhassa. Zelda jäikin porukoille, kun tultiin taas vaan pikavisiitille Jyväskylään. Tekee Fionalle todella hyvää olla hetki ilman Zeldaa. Se on kuin eri koira. Tosi monet Fionan sekoilut ja kiihtymiset liittyy jotenkin Zeldaan, ja yleensä tällöin se aina hyökkii sen niskaan, sekä lenkillä että kotona.. Nyt ei olekaan Zeldaa pureskeltavana ;)



On se vaan ihQu!! :D