Kaikkee kivaa

Huh, aika menee niin nopeasti, kun viettää päivät töissä, että eihän tässä kerkiä edes blogia päivittää. Kaikkea hauskaa on mahtunut näihinkin päiviin, joten yritetään nyt tehdä pientä (tai vähän suurempaa) kollaasia kuvien ja videoiden muodossa :)

Muutama päivä sitten shelttitytöt pääsivät treffaamaan parin kelpparin kanssa. Tai tarkoitus oli lähinnä kai leikittää Fionaa ja Ralli-pentua keskenään. Ralli on jo Fionaa isompi kooltaan, vaikka onkin ihan vauva. Mietinkin etukäteen, käykö tässä niin, että Fiona syö Rallin, Ralli syö Fionan, vai kaikki leikkivät kiltisti keskenään..? 

Doh, lopputuloksena Fiona ja Ralli tulivat ihan ok juttuun. Ralli kellisti Fionan kuus nolla, eikä Fiona tajunnut ollenkaan, että tässä olisi leikkikaveri. Välillä Fiona kivahti pennulle, jolloin tämä tajusi väistää. Välillä juostiin yhdessä. Rallin kanssa olisikin mennyt nätisti, mutta Kettu-kelpie oli Fionalle vähän liian iso pala purtavaksi. Vaikka pikkukoira kuinka hurjana yritti komentaa, Kettu otti kaiken leikistä pylly pystyssä. Sitten kun pikkusheltti innostui juoksemaan, syöksyi Kettu kunnon paimenkoirana äkkiä pysäyttämään Fionan etenemisen. Tätä Fiona ei tajunnut alkuunkaan... Ihan ei siis osuneet tavat yksiin. Zelda omaan tuttuun tapaansa komensi sivussa minkä ääntä lähti. Rallille jopa kerran ärähti, kun pentu yritti leikkiin saada, hyvä Zelda :D

Pelottavat musta ja ruskea hyökkäävät, nyt äkkiä jalat alle!

Voisko joku tulla ottaan tän pois mun päältäni..?

Paimen on bongannut liikkuvan kohteen -
joka ei muuten liikkunut enää sekunti tämän kuvan oton jälkeen ;)

Mutta välillä Kettukin hepuloi, ja tähän jos mihin Fiona lähtee
täysillä mukaan :)

Testattiin myös ekaa kertaa pyörän vaunu, jei! Tosi nätisti sujui matkanteko, mitä nyt Fionalla meinasi välillä palaa käpy, ja yritti tunkeutua ulos vaunusta. Onneksi uskoi komentoa, eikä raaputtanut rikki verkkoa.. Katsellaan, miten kakara jatkossa matkustaa. Käytiin Mintun kanssa uimassa tuolla ihanampaakin ihanammalla rannalla. Zeldakin tuli tosi reippaasti ja pitkälle järveen. Sekin hyvä puoli tuossa matalassa rannassa on, että Zelda pääsee kahlaamaan tosi pitkälle, ja yhtä lailla tuo vedessä kävely tekee sen lihaksille hyvää kuin uintikin.

Näin me sit nykyään reissataan :)

Kukkuluuruu.

Kahjon pikkukoiran korvia raastava uintipätkä ;)



Toissapäivänä vierähti hallilla lähes viisi tuntia, kun käytiin Lauran ja Marian kanssa treenaamassa. On kyllä huvittavan näköistä lenkkeilyttää seitsemää shelttiä yhtä aikaa ;D Viime syksynä ei ollut niin outo näky, kun Fiona ja Quru olivat pentuja.. Kyllä me aika mielenkiintoiselta laumalta näytetään - varmasti ainakin sivullisten silmin. Ja "ekaa" kertaa minullakin on kaksi koiraa, jee. Aikanaan Zeldan kanssa treeneissä lämppälenkeillä kulkiessa tuntui siltä, että olen ainoa, joka menee vain yhden koiran kanssa, kaikilla treenikavereilla kun oli kaksi tai kolme koiraa remmissä, hih.

Treenit meni superhyvin molemmilta koirilta! Fiona teki muutaman kerran puomin - kaikki kontaktit täydellisiä. Renkaan meni oikein, ei sivusta. Ratapätkänä tehtiin tarkoituksella tosi helppo etenemispätkä. Nyt on tosiaan niin paljon käännetty ja väännetty, että oli jo aikakin ottaa helppo lähes suora pätkä. Mutta. Tässäkin oli kommervenkkinsä, nimittäin putki oli tyrkyllä suoraan suu ammollaan hyppyjen edessä! Eikä Fiona välittänyt siitä mitään!!

Muutamissa viime treeneissä on nyt ollut putkia kentällä suut auki. Aina, kun koira on lähtenyt, sehän on juossut suoraan putkia suorittamaan. Ei kuitenkaan sama hullunkiilto silmissä kuin aikanaan. Nyt ihan vikoilla kerroilla olen alkanut tehdä niin, että juuri ennen putken suuta huudan pikkukoiralle täällä. Ja se on tullut ihan joka kerta. Aina on jääneet putket juoksematta. Niin mahtavaa! Ja tämän treenin päätteeksi tapahtui lähes mahdoton.

Olin jättänyt Fionan remmin mutkaputken eteen. Koira oli vapaana, ja mie kävelin remmin luo Fiona mukana, ilman että se oli käskyn alla. Tai itse asiassa ei Fionasta voi sanoa käskyn alla, ei se semmoista osaa.. Se osaa olla vaan kehujen alla. Mutta siis ei ollut kehujenkaan alla, vaan varsin vapaasti sai kävellä miun mukanani. Lähestyttiin suoraan mutkaputkea, ja mitä tekee koira. Ei mitään. Se tuli miun mukanani hihnan luo, vaikka kaksi avonaista putken suuta oli alle metrin päässä. Jeee!! Tämä on taas niitä pieniä onnellisuuden hetkiä, joista voi ja tulee nauttia täysin siemauksin :) Vielä en uskalla pikkukoiraa radalla putkeen käskyttää, mutta ehkä jo kohta. Pelkään vaan niin kovin, että jos sen kerran luvalla ja kierrokset huipussa putkeen päästää, on se siellä taas jatkuvasti.

Videolla Fionan hyppypätkä:



Treenin päätteeksi napsittiin vielä Zeldan ja Fionan poikaystävistä - eli Vertistä ja Qurusta kuvat jalostushommia ajatellen. Ei vaan kerrota Prinsessalle ja Keijulle, että pojat puuhailevat jotain niiden selkien takana, eihän?! ;)

Ensin pitää tietty trimmata korvat kuvauskuosiin.

Funnytail Kir Royal

Amorosan Mertsi

Eilen käytiin Teklan ja koirien kanssa mustikoita keräämässä. Saldo oli suoraan sanottuna surkea, mutta saivatpa koirat kunnon metsälenkin :D Ja sain mie yhden satsin mustikkamuffinsseja tehtyä :)

Tällä nelikolla riemu ja vauhti on rajatonta.

Kiva kerätä mustikoita, kun yksi pieni puikkonokka tunkee joka
ikiselle marjalle, joka vaan puskista löytyy.

Ja vielä kivempaa, kun niitä puikkonokkia onkin yllättäen kaksi.

Fionan tuntema paras leikkitapa on juosta kavereitten perässä.
Viiu juoksuttaa Fionaa välillä pitkiä pätkiä ympäri mättäitä.
Fiona kiljuu surkeana, kun ei saa Viiu kiinni,
mutta sitten, kun se saa kiinni, niin se myös ottaa kiinni.

Eikä sen niin väliä, meneekö kaveri
edellä maata pitkin vai ilmassa ;)

Mutta kun ei se Viiu pysy maankamaralla,
vaikka kuinka hännästä kiskois,
niin paras ratkaisu on liittyä mukaan
lentävien lammaskoirien jengiin.