sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Henkistä kidutusta

Käytiin perjantaina illasta hallilla treenaamassa. Tämä lienee ainoa hetki viikosta, kun voi suhteellisen varmasti olettaa, että halli on tyhjä. Jos ei keskellä yötä halua käydä treenimässä. Vaikka joo, aika lailla keskellä yötä mekin treenattiin, kun puolen yön jälkeen vasta olin kotosalla. Mutta saipahan tehdä rauhassa kiirehtimättä ja täysin ilman häriöitä!

Fionan aivoissa todistettavasti tapahtuu jotain, huisia! Se vaan ottaa vähän aikaa... Reilut neljä kuukautta... Pikkukoira on viimeksi tehnyt keppejä joskus kauan sitten syksyllä. Tällöin muistaakseni päästiin siihen, että verkoista oli puolet poissa (blogista kaivamalla varmaan löytyisi tarkatkin tiedot). Joka tapauksessa nyt lähdettiin siitä, että laitettiin kaikki ohjurit ja kaikki verkot paikalleen. Tästä aloin sitten napsia verkkoja hyvin pikavauhtia pois. Ekalla toistopätkällä jäljelle jäi kolme verkkoa.

Välissä tehtiin muuta ja muiden koirien kanssa, minkä jälkeen Fiona otti vielä muutamat keppien toistot. Nyt lähti kaikki loputkin verkot! Eikä siinä vielä kaikki, seuraavana lähti myös ensimmäinen ohjuri!! Aivan mahtavaa, kyllä tämä oikeasti näyttää siltä, että se vielä saattaa kepit oppia, vaikka treenitahti onkin neljän kuukauden välein :D

Kepitystä videolla, vikassa toistossa tosiaan yksi ohjuri melko alusta keppejä poistettu



Muut treenipätkät sen sijaan... Nyt alkaa se henkinen kidutus, kun pitää itseään katsella videolta! Kuinka vaikeaa ohjaaminen voi olla?? Yritettiin vääntää valsseja, ja kun ei osaa niin ei osaa. En ole ikinä opetellut valssaamaan, ja etenkin silloin muinoin, kun valssit tehtiin paljon paljon myöhässä, ne ei meiltä Zeldan kanssa sujuneet sitten millään. Eikä me valssattu ikinä missään, jos se suinkin oli jotenkin mahdollista välttää. Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja oikeasti opetella se *piip* valssi ;) Valitettavasti Fiona joutuu kärsimään, kun akka soheltaa, mutta ehkä me vielä joskus opitaan. Jätin videolle noita ihania epäonnistumisia väliin, voin sitten ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa toivottavasti itse naureskella näille... :D



Loppuun otin vielä suoraa rallattelua, jonka tarkoitus oli lähinnä saada koiralle irtoamista ja estehakuisuutta. Niissä kun olisi huimasti tekemistä. Fiona kyllä korjailee kivasti miun ohjaamista ja selvästi hakee esteitä (mitä nyt välillä tulee ohi), mutta sen meno on tosi mutkittelevaa. Koko ajan se kyselee ja katselee meikäläistä, tulee lähemmäs jalkoja. Ei selvästikään seuraava este vedä tarpeeksi puoleensa. Mutta jatketaan irtoamista ja etenemistä myöskin :) Ja ohjaajalle tarvitaan kyllä huisisti kunto- ja pikajuoksutreenejä, kun ei vaan liiku!



Käskytänkö mie oikeesti noin myöhässä?? Jossain kohti näyttää siltä, etenkin tuolla valssipätkissä, että koira on jo putkessa, kun vasta sanon putkeen.. Voi kamala. Tämä tarvii ehdottomasti laittaa merkille treeneissä jatkossa. Tosin sama ongelma oli kyllä Zeldan kanssa, aina mie oon vaan myöhässä. Sekä ohjauksessa että käskyissä. Treeniä siis tähänkin asiaan :)

Koira kyllä kulkee hyvin ja sillä on hauskaa! Nyt tyhjässä hallissa Fiona jopa pysyi kuulolla tosi kivasti. Tästä on taas hyvä jatkaa (toivottavasti hieman useammin) treenejä! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti