Mene mene mene mene mene!

Irtoamistreenejä tehtiin eilen agilityssä. Pitkästä aikaa päästiin Jattilaan ja ohjattuihin treeneihin. Maria tosin oli kipeänä, joten Laura veti nämä treenit. Hyvä näin, en meinaan ihan äkkiä haluaisi (Fionankaan kanssa) vieraan ihmisen oppeihin. Ainakaan tässä vaiheessa.. Mutta nyt meillä oli kivat treenit :)

Otettiin alkuun pelkkää irtoamista viidellä vinossa linjassa olevalla hypyllä. Aloitettiin yhden hypyn takaa ja aina siirryttiin kauemmas.Välimatkaa esteillä oli melko paljon verrattuna Fionan aiempiin vastaaviin treeneihin. Kivasti se namikipolle lähti (ihanaa, se oikeasti meni hakemaan namit!!). Fionalle on vaan selvästi paljon helpompaa se, että mie jään paikalleni ja lähetän koiran eteenpäin. Jos itse juoksen mukana esteiden sivulla, se keskittyy vaan minuun ja unohtaa koko namikipon. Etenemisessä on siis vielä paljon treenattavaa.

Toinen treeni - taas tyylikkäästi piirrettynä - sisälsi putken äskeisten hyppyjen lisäksi. Kaikilla muilla koirilla oli ongelmana se, että koiruus karkasi neljännelle hypylle, kun piti kääntyä putkeen. Ei meillä vaan, käännyttiin ihan liian aikasin, enkä enää meinannut millään saada koiraa irtoamaan putkeen :D Fionaa täytyy jotenkin niin viedä mukana, että mie olen ihan hukassa. Sitä ei voi edistää, mutta se ei myöskään etene itse edellä mihinkään. Kyllä Zeldan kanssa oli niin helppoa, kun hihkas vaan että menepä tuonne..

Muutaman yrityksen jälkeen, kun sain omaa rytmitystä ja juoksulinjaa korjailtua paremmiksi Fionan liikkumisen mukaan, johan alkoi koira singota hienosti putkeen :) Näitä vaan täytyy opetella, kokeilla ja harjoitella, en mie muuten opi ikinä ohjaamaan tuota otusta! Tämä sama treeni tehtiin myös toiseen suuntaan, alkaen kutoshypyltä ja putkeen mentiin toiseen päähän.

Huvitti taas, kun yksi treenikaveri totesi minulle Fionasta, että on se kyllä hyvä agilitykoira :D Ja tämä perustui käytännössä siihen, kun se on niin nopee! Niinhän se onkin joo-o, mutta kun se on niin pieni, niin se näyttää nopeammalta kuin onkaan. Lisäksi tuo Fionan tyyli liikkua on niin terävää, sinkoilevaa ja äkkinäistä, että jo siitä saa ihan erilaisen vaikutelman kuin rauhassa liikkuvasta koirasta. Juuri eilen sain taas todisteen, että kyllä Zelda on paljon Fionaa nopeampi, kun nuo rupesivat juoksemaan tyhjällä kentällä, eikä vaan saanut pikkupiski Zeldaa kiinni, vaikka kuinka tosissaan perässä pinkoi.. No onhan Zelda tietty isompikin. Jotenkin tuo Fionan pieni koko vaan hämää, ja näyttää aina kuin sen pienet tikkujalat pinkoisivat (mukamas) tuhatta ja sataa :) Mutta on se kivaa, ettei ainakaan tarvi ikinä ruveta koiraan vauhtia hakemaan, hih! :D