torstai 23. kesäkuuta 2011

Superpäivä!

Eilen oli kyllä niin tehokas päivä, etten ihan hetkeen muista vastaavaa olleen.. Heti aamusta lähdettiin Teklan ja Tarjan kanssa hallille treenaamaan. Tarja koulutti Teklaa ja Viiua, ja katsoi sitten samalla miunkin touhujeni perään. Valvova silmä on aina niin loistava!

Fionan agitreenit

Ja loistava oli kyllä Fionakin :D Voi jukrahuti, koirat kehittyy niin älyttömän nopeasti, että vähän väliä saa itse olla haavi auki. Eikä tietoakaan, että oma ohjaus kehittyisi samaa vauhtia. Niinhän se aina aloittelevilla pareilla menee, että ensin ohjaaja kouluttaa koiraa, mutta pian koira kouluttaakin ohjaajaa. Me aletaan Fionan kanssa olla aika fifty-sixty.

Pikkukoira teki keinua siten, että annettiin juosta päätyyn saakka ja vasta sitten lasku. Vähän jäi kummittelemaan viime kerta, ja Fiona itse hidastaa keinun puolivälissä. Toivottavasti saadaan tämä äkkiä pois, ja täysillä loppuun saakka. Hyppysuoralla irtosi kivasti, vaikka esteissä oli tosi pitkät välit. Ei olla koskaan tehty läheskään 7m hyppyväleillä.

Tarjan käskytyksessä tehtiin vielä kahdella hypyllä tekniikkaharjoituksia. Välistävetoja, takaa kiertämistä jne. Fiona oli aivan huisin pätevä! Se oikeasti tulee kun sanoo täällä. Uskomatonta. Zeldan kanssa sai kaikki käännökset tehdä tooooosi liioitellusti ja kunnon käskytyksellä, ja silti koira juoksi viiden metrin lenksan. Fiona tulee salamana. Ja irtoaa myös. Erkanee hypyille ja tekee takaakierrot. Ja seuraa ohjausta niin hyvin. Vaikka tehtiin samoilla hypyillä ja samaan suuntaan, välillä vetäen ja välillä kiertäen, kaikki sujui kuin leikkiä vaan. Ihana ihana koira. Se on kyllä tosi hyvin kiinni minun tekemisissäni, kunhan vaan itse osaisi ohjata.

Sain muuten jo kolmannelta ihmiseltä kuulla koiraharrastuksen parissa, että kyllä näkee, et mie oon ratsastaja. Ai jaa. Etenkin agilityssä hyvä homma, kun jotenkin agilityohjaajista meinaa kuulemma tulla kumaria koukkuselkiä, ratsastus on hyvää vastapainoa ja pysyy omakin ryhti kuosissa :) En ole kyllä koskaan ajatellut omaa ryhtiä, en tokossa enkä agissa. Mutta etenkin agilityssä olisi tietty parempi juosta selkä suorassa, eikä kumarrella päin pikkukoiraa.

Zeldan agitreenit

Minulla olisi kyllä itsellä hirveä tarve päästä myös treenaamaan omaa ohjausta, tekemään rataa ja vaikeampia kuvioita. Etten jäisi Fionasta niin hirveästi jälkeen näin puolentoista vuoden agilitytauon jälkeen. Zeldan kanssa sitten tehtiinkin Viiun treenirata - ilman hyppyjen rimoja, ja hyppyjen lisäksi vaan puomi ja putkia.

Zelda vasta olikin pro! Siis niin ihana ja mahtava Zelda. Mie voisin lähteä sen kanssa kisoihin vaikka heti heittämällä. Tuntui niin ihanalta juosta radalla, koirakin teki oikeasti pienet kaarrokset, irtosi esteille, ja seurasi ohjausta. Kun vaan itse muistaisi ohjata. Kokeiltiin myös jaakotusta ekan kerran, ei olla koskaan tehty, ja sekin meni nappiin :D (mitä nyt mie meinasin seota käsissä ja jaloissa)Vähän koira kyllä ihmetteli hyppyjä ilman rimoja, ja pari kertaa meni ohi, kun miullakin ohjaaminen passivoitui. Mutta eipä se mitään. Kun Tamskilla on seuraavan kerran epikset, niin mennään Zeldan kanssa kisaamaan hyppy-putkiluokka, jos vaan suinkin paikalle päästään. Olis niin kivaa, ja koira vasta olikin onnessaan. Mainitaan nyt vielä, että kokeilin kerran kepit, mahtaako koira ne vielä muistaa ja osata. Lähetin sen paikaltaan kepeille, ja sinne sujahti, suoraan oikeaan väliin. Ei yhtään ota päähän ei, ärrin ja murrin. Ei harmittais yhtään niin paljon kisaamisen lopettaminen, jos en justiinsa olis saanut opetettua tätä ainaista riesaa ;D

Lenkkeilyä

Treenien jälkeen käytiin vielä juoksemassa 5km lenkki Laajavuoressa. Voi tuska mitä mäkistä rataa. Ja tämä oli olevinaan helppo reitti. Samassa vuoressa kun menee vielä kunto- ja kilpareittejä, en uskalla edes arvailla, miltä maasto niissä näyttää.. Hui!

Näiden kahden ja puolen tunnin treenien jälkeen tehtiin päivällä Zeldan kanssa kaksin metsälenkki. Ja illalla lähdin takaisin Killerille Fionan kanssa, tällä kertaa koiratanssitreeneihin! Zeldan kanssa treenattiin pari vuotta(?) Johannan vetämässä porukassa. Kisaamaan ehdittiin yksi näytösluokan ohjelma seitsemänkoirakon voimin. Sama ohjelma esitettiin Jyväskylän KV-näyttelyssä kahtena päivänä, ja näiden lisäksi tehtiin yksilöohjelma molempina päivinä. Zelda kuitenkin lopetti harrastuksen yli vuosi sitten samalla kertaa agilityn kanssa selvittämättömien vaivojen vuoksi.

Koiratanssitreenit

Nyt puolestaan Fiona asteli kehiin. Voi kyllä heti sanoa, että yhtä kivaa oli kuin aina ennenkin :) Fiona on ehdottomasti porukan osaamattomin, mukana kun treenaa SM-sijoittuneita ja avoimessa kisaavia koirakoita, mutta ei se mitään. Edetään rauhassa omaan tahtiin. Fiona kyllä yllätti taas, se oli niin hienosti koko treenin. Aivan uskomatonta suorastaan. Mie jopa pidin sitä irti - parkkipaikalla, missä kulkee autoja, lenkkeilijöitä, koiria, ja vieressä on muut vieraat treenaavat koirat. Eikä mitään ongelmaa. Fiona on niin täysillä mukana ja tekee miun kanssani, että alkaa melkein naurattaa. Vaikka ei se mitään osaa, niin hyvin touhottaa mukana ja seuraa miun liikkeitä ja ohjaamista. Voiko muuta toivoakaan??

Improiltiin eri musiikkien tahtiin. En ole Fionan kanssa vielä kertaakaan musiikkiin treenannut, joten nyt ekaa kertaa kokeiltiin, millainen musa koiralle sopii. Hitaat biisit on ehdoton nou nou. Samoin temponvaihtelut. "Esitettiin" myös kaikki muulle porukalle yksi impro, missä pohdittiin kimpassa koiralle sopivia musiikkeja. Varsin selväksi tuli se, että Fiona tarvitsee nopean biisin. Se onkin ihan toinen juttu, miten mie osaan tehdä nopean kappaleen.. Oma liikkuminen on jostain niin syvältä, ettei ole todellistakaan. Varsinkin Fionan kanssa, kun koiraan ja sen ohjaamiseen pitää keskittyä 101 prosenttisesti, ei mitään toivoakaan, että kykenisi itse musiikin mukana liikkumaan. Nopeassa kappaleessa on vielä se riski, että alkaa itse sählätä ja panikoida.

Todettiin myös se, että tarvitaan tosi jämpti ohjelma, jossa koira on koko ajan täysillä töissä. Ei voi tulla hetkenkään taukoa tai sellaista "rennompaa osiota", vaan sillä tulee olla koko ajan selvä sävel siitä, mikä on tämä liike ja mitä nyt tehdään. Silloin se tekee, keskittyy, ja ei hauku. Itse asiassa uskon jopa, että Fiona tulee sietämään enemmän revittelyä ja hillumista ohjelmissa kuin Zelda. Zeldalla on tosi monta liikettä, joissa siltä irtoaa haukku, joko omia tai miun liikkumisia. Ja tämähän on piiiiitkä miinus koiratanssissa. Toivottavasti Fiona saadaan pidettyä hiljaisena :)

Muutoinkin pikkukoira oli koko treenit tosi nätisti. Se makoili rauhassa miun sylissäni, kun katseltiin muiden tekemistä. Aina jos tuli vähän vauhdikkaampi esitys, ja koira tai ohjaaja otti yhdenkin juoksuaskeleen, ne piti tietty komentaa isoon ääneen, mutta muutoin oltiin tosi nätisti. Ei tietoakaan piippauksesta, kiemurtelusta tai tyhjästä haukkumisesta. Jes! Asiaa ehkä auttoi aamuisen treenin ja lenkkeilyn jälkeen myös se, että käveltiin tunti treeneihin. Väsytystaktiikka toimii, voin suositelle adhd-koirien omistajille ;)

Tilasin koirille pyörään vedettävän perävaunun - vihdoinkin!! Paketin pitäisi olla jo matkalla Suomeen, enkä millään malttaisi odottaa, että sen saan. Jatkossa voidaan siis pyöräillä treeneihin ja vielä molempien koirien kanssa. Ensi kerralle otan siis molemmat mukaan, ja Zeldan kanssa olisi tarkoitus alkaa pohdiskella heelwork to music -ohjelmaa (seuraaminen musiikin tahdissa). Freestylea en uskalla tehdä, mutta ehkä vielä joskus, jos koira tuosta vetristyy. Musiikki olisi ja ohjelman runkokin olisi, siitä mihin joskus lopetettiin. Kovasti haaveilen sen pääseväni kisoihin esittämään. Aika näyttää ja toiveissa on hyvä elää :)

Lisää koiratanssista Tahtitassujen sivuilla: http://www.tahtitassut.webs.com/

1 kommentti:

  1. Ootkin saattanu jossain mainita, mutta se on multa menny siinä tapauksessa ihan ohi, mutta siis missä te treenaatte koiratanssia? Kun ilmeisesti(?) on joku säännöllisesti kokoontuva porukka. Oletteko itse koonneet porukan kasaan vai onko jonkun seuran tms. ryhmä? :)

    Mukavaa juhannusta teille!

    VastaaPoista