Kaiken kaikkiaan mukava ja rauhaisa joulu on jälleen takana :) Pikkumies 6kk talossa ei juurikaan vaikuttanut joulurutiineihin, mutta tulevina vuosina varmaan alkaa vauhtiakin piisata. Myös Fiona on ollut niin rauhaisa joulun viettäjä, ettei uskoisikaan. Kuusi on pystyssä ja paketitkin saivat olla rauhassa pikkuhampailta ;)
Fiona ja Luca aatonaattona. Nämä kaksi tulevat kyllä hyvin juttuun :)
Koirien aaton painajainen toistui jälleen, eli pesu joulusaunassa! Olen aina ajatellut, että Zelda on tosi helppo pestävä. Se inhoaa pesulle joutumista yli kaiken, mutta maailman kilteimpänä koirana seistä nököttää korvat roikkuen paikallaan koko operaation. Ei hipsi karkuun edes välissä, jos itse ottaa lisää saipuaa ym.
Mutta Fiona vasta yllätyksen järjestikin! Pikkupiski on aina ollut vesipeto, syöksyi järveen uimaan jo alle 8-viikkoisena, kävi pihassa olevassa suihkualtaassa pulahtamassa, ja vesikipoilla läträäminen on ihan oma juttunsa. Fionahan melkein tykkäsi olla suihkussa :D Se seisoi niin hienosti ihan mielellään paikallaan suihkuttelut ja vaahdottelut. Vasta loppupesulla hieman alkoi kyrsiä, mutta kun istahti mamman syliin, niin siinä oli kiva olla loppuun saakka. Ei meinannut edes lähteä pois luvan saatuaan. Niin huippua, koira joka on oikeasti helppo ja kiva pestä :D (ilman, että täytyy katsella toisen niiiin kärsivää ja tuskaista ilmettä koko operaation ajan, kuten Zeldalla)
Tietty pesun jälkeen täytyy myös föönailla. Zeldalta tämäkin sujuu kuten vanhalta tekijältä. Eipä se siitä pidä, mutta seisoo kuin tatti, kun tietää, että niin pitää tehdä. Fiona sen sijaan... heh, sanotaanko näin, että föönaukset jäi tekemättä :D
Jouluruuasta koirat saivat myös tuttuun tapaan omat osansa, kun kipot täyttyivät kaikista pöydän antimista. Ja kyllä upposi vauhdilla nassuun, ei taida Zeldakaan tietää parempaa ateriaa kuin jouluruuat..
Fionalla oli oikea tekniikka paketin avaamiseen vähän hakusessa ;)
Mutta löytyihän se luu lopulta...
Lahjojen jaossa Zelda on aina tikkana mukana, se kun tietää, että jossain on myös oma paketti. Ja niin tälläkin kertaa Zeta bongasi oman lahjansa, kun sen kuusen alle kiikutin ;) Zelda avaakin lahjan vauhdilla repimällä. Fionalla sen sijaan operaatio kesti huomattavasti kauemmin, kun ensin edes tajusi, että paketin voi repiä. Hyvin maistuivat lahjaherkut koirille. Fiona vaan on niiiin hidas luiden syömisessä, että lopulta Zeta varasti Fionankin herkun ja pisteli napaansa :D Ei Zelda ikimaailmassa menisi Fionan suusta mitään ottamaan, mutta kun hetkeksi luunsa maahan laskee...
Oli kyllä koirille taas rankka päivä tuo aatto. Jo heti aamusta Fiona oli ihan väskä, kun koko ajan tapahtuu ja täytyy seurata talon touhuja. Lisäksi meidän mummumme kävi kylässä, ja mummu on ehkä pahin kauhistus molemmille koirille. Hitaasti kolmella jalalla liikkuva ja oudosti puhuva ihminen, mikä se on?? Kyllä ne molemmat rapsutettaviksi menevät, mutta vähän täytyy aina ihmetellä.
Illalla vielä Fionan lahjalelu Kettu-Kettuliini (kiitos Maria hyvästä ideasta koirien leluiksi :D) sai kyytiä
Mie sain vihdoinkin kauan kaipaamani Tuire Kaimion kirjan Koirien käyttäytyminen. Pikaselauksella vaikuttaa hurjan mielenkiintoiselta, hitsit taas kun löytäisi aikaa kaiken mahdollisen lukemiseen. Olis se niin kiva ymmärtää paremmin koirien toimintojen taustat ja oppia soveltamaan omaa tekemistään sen mukaan.
Kiitokset myös Samille Canis-lehden numeroista. Kyseessä on siis koiraharrastajan tietolehti, joka keskittyy koulutukseen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Hurjan kiinnostavaa luettavaa näyttää lehdistäkin löytyvän, artikkeleita mm. "Hyvä harjoittelu keskittyy oikeisiin asioihin", "Mitä mittaa tottelevaisuuskoe?", "Agility, pennun hyppykoulu 1", "Hyvärakenteinen koira voi hyvin", Koiratanssista korokkeiden käytöstä ja htm:stä, "Agility: takaaleikkaus ennen ja nyt", "Koulutus: houkuttelun edut ja haitat" jne jne... Voipi tulla näistäkin lehtien jutuista jotain pohdintaa blogiin jatkossa ;)
Nyt jatketaan joululoman viettoa rauhallisissa merkeissä aina tammikuun ekaan viikonloppuun saakka. Tai eiköhän tähän kaiken maailman menoa ja meininkiä mahdu matkan varrelle, mutta pääasiassa lomailua kuitenkin :) Fionan kanssa on tehty nyt tehokkaasti keppitreeniä. Tuli vaan sellainen pieni ongelma vastaan, etten saa kujaa kavennettua ennen ensi kevättä :D Kepit kun on ja pysyy varsin lujaa maassa kiinni. Sen sijaan Fiona keksi aikas vaativan kepeille lähetyksen tänäpä, ja siis nimenomaan FIONA keksi! Minä palkkasin sitä keppien loppupäässä namikipolla, ja jossain vaiheessa olin itsekin siirtynyt keppien loppuun. Fiona sitten hokasi, että juoksenpa itse keppien vierestä alkupisteeseen, ja taas kujasta takaisin! Pari kertaa näin teki, ja meitsillä oli hauskaa :D On tuo aika hurja veto aloittaa kepeille "lähettäminen" viimeisen kepin luota, hih. Täytyisi kyllä saada videolle napattua.
Vielä rentouttavia joulupäiviä kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti