Näytetään tekstit, joissa on tunniste rally-toko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rally-toko. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. lokakuuta 2012

HYL HYL ja TS

Ei menny taaskaan ihan niinku strömsössä nää meiän rally-tokokisat.. Toisaalta tiesin kyllä jo kisoihin lähtiessäni, että Zeldan kanssa voi tulla ongelmia ja pahasti. Viimeiset treenit olivat aivan kamalat, eikä koira keskittynyt yhtään. Muutoinhan me ei juuri olla edes treenattu, eli vähän soitellen lähdettiin sotaan. Mutta tulipahan kokeiltua ensimmäinen voittajan kisarata!

Radassa itsessään ei varsinaisesti ollut mitään uutta tai ihmeellistä.. Oikean puolen tehtäviäkään ei ollut laisinkaan mukana. Erona avoimeen luokkaan oli ehkä selvästi pidempi rata plus käytösruutu. Voittajaluokan käytösruudussa koira joko istuu/makaa ohjaajan edessä/sivulla tuomarin päätöksen mukaisesti kaksi minuuttia. Tämä suoritetaan heti oman radan perään, ja aika alkaa siitä kun seuraava koira lähtee radalle. Meillä oli edessä istuminen, ja sehän sujui Zeldalta loistavasti. Ja kyllä syytä olikin tuon ratasuorituksen jälkeen ;)

Koirathan eivät kai osaa v*ttuilla?? Jotenkin vaan tuntui koko radan, kuin Zelda olisi huutanut minulle haista ***** ja tee ite! Mie käsken ja koira käskee takaisin.. Ihan hirveältä tuntui koko rata! Aina siinä vaiheessa, kun Zelda alkaa haukkua, sillä on jossain määrin mennyt herne nenään ja koko koiran tekeminen muuttuu. Niin kauan kun se tekee hiljaa, rauhassa ja keskittyen, menee hyvin. Joskus muinoin tosiaan koiratanssia treenatessa lopetin treenin aina ensimmäisestä haukahduksesta. Ja silloin se toimi. Lopulta koira (yleensä) malttoi pitää leipäläpensä kiinni ja tehdä sen mitä pyydetään. Nyt olen taas niin lepsunut tässä asiassa ettei tosikaan. Zeldalla on kyllä ehdottomasti treenattavaa ja paljon, jos sen kanssa vielä kisata meinaa. Etenkin noita pitkiä ratatreenejä, eihän itse kylteissä ja niiden suorituksessa ole mitään, mitä se ei osaisi. Lisäksi koira piippasi oikeastaan koko radan. Se ei taida videolla kuulua, mutta mie kyllä kuulin ja hyvin. Sekin kertoi siitä, että Zelda oli räjähtämässä käsiin koko radan. Ihmeen hyvin se kuitenkin mukana pysyi omaan mielentilaansa nähden.. Ohjaaminen ei vaan ole yhtään kivaa, kun kaiken energian saa käyttää siihen, että koira pysyy näpeissä, eikä huitele ympäri kehää.

Miun oli tarkoitus kirjoitella videolle suoraan kaikki radalla kertyneet virheet, sillä niitä on ja paljon! Jätin kuitenkin arvostelulaput porukoille, joten eihän minulla ole niitä olemassa. Yrittäkää siis päätellä videosta, mitä oli tarkoitus tehdä ;) Zeldan suoritus hylättiin jopa kahteen otteeseen.. Ensimmäisen kerran tuossa mehupurkkien kiertämisessä, kun koira käy sivussa haistamassa. Siinä oli juuri kehänauha, eli koira poistui kehästä = hylätty. Toinen hylkäys tuli, kun uusin kolmannen kerran. Koko suoritus oli jo alusta alkaen mennyt niin päin peetä, että ennemmin halusin korjata koiralta oikean liikkeen, kuin päästää sen kuin koira veräjästä, joten tuloksella ei ollut enää mitään merkitystä.




Fionan kanssa lähdin alusta alkaen sillä asenteella, että tulos on ihan se ja sama, en ajattele pisteitä yhtään. Jos koira tekee hienosti, mutta väärin, en ala korjailemaan. Tai jos radalla on joku meille vaikea kyltti (esim. liikkeestä seisominen, vai onko sitä edes alokkaassa??), en edes yritä sitä tehdä, vaan suoritetaan suosiolla väärin. Tärkeintä oli siis saada koiralle oikea motivaatio ja mielentila tekemiseen. Päätin myös jo heti alusta, että jos Fiona tuttuun tapaansa alkaa vaan huutaa ja riekkua radalla, eikä reagoi yhtään mitä siltä pyydän, jätän saman tien kesken ja vien koiran ulos hallista.

Fiona päättikin sitten tehdä ihan päinvastaiset.. Tähän saakka olen aina puhunut, että luojan kiitos Fionan kanssa ei ole sitä ongelmaa, mikä Zeldalla on. Eli koira jäisi haahuilemaan, haistelemaan, keskittyisi omiin juttuihinsa ja unohtaisi kokonaan että ollaan hommissa. Fiona tekee joko aina täysillä, tai sitten ei ollenkaan. Paitsi nyt kisoissa sieltähän tuli nämä kaikki.. Todella outoa, en voi muuta sanoa. Vaikuttiko miun jännittämiseni, vai outo halli ja koirat ympärillä? En tiedä, mutta niin vaan iski Fionakin vähän väliä nenän maahan ja unohti missä mennään.. Lisäksi mie olin ihan pihalla, en tiennyt miten pitäisi tuohon reagoida, kun olin varautunut niin erilaiseen käytökseen koiralta. Puhumattakaan, kuinka vaikeaa on säätää hihnan ja namien kanssa radalla, argh. Olipa siis kaiken kaikkiaan hyvä, että käytiin kokeilemassa. Seuraavissa kisoissa Fionan kanssa tavoitteena onkin pitää kontakti koko radan läpi. Ihan sama, paljonko siihen kuluu nameja ja paljonko virheitä kerätään, pääasia että koira pysyy mukana alusta loppuun saakka koko suorituksen ajan.

Ai niin, Fiona oli mölli-luokan kahdeksasta koirakosta tuomarin suosikki! Whipii :D (ja hylkäys tuli kolmannesta uusimisesta)


Ehkä me nyt pidetään pientä kisataukoa, ja aikuisten oikeesti yritetään treenata! Loppujen lopuksi hyvä fiilis jäi koko kisoista, kahdesta hylystä huolimatta, ja se on tärkeintä ;) Kiitos vielä ratojen kuvaajille!

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Fiona omilla teillään.

Kirjaimellisesti. Tulin eilen kaverin kyydillä tallilta kotio, ja ihmettelin pihaan saapuessamme, miksi naapurin rouva mahtaa olla meidän ovemme takana. Ja miksi Fiona on myös siinä rappusilla. Zelda puolestaan näkyi seisovan pihassa portin takana. Eipä tarvinnut kauaa laskea yhteen yks plus yks, kun olin jo ihan satavarma, että Fiona on karannut ja naapuri tullut palauttamaan sen takaisin. Ja juuri näinhän se oli.

Koirat olivat miun isäni kanssa kotona, ja tuo oli laskenut ne takapihalle keskenään. Onhan siellä aidat, mutta näemmä nyt lumien sulettua portin alla on taas yhden pienen sheltinretaleen mentävä rako. Sieltähän se on livahtanut.. Naapuri totesi kauhuisaan katselleensa ikkunasta, kun Fiona juoksee pitkin tietä, ja olipa vielä autokin tullut kohdalle! Onneksi tuo meidän hiekkatie on tosi surkeassa kunnossa kuoppien ja lumimöhrön takia, joten siinä on jo valmiiksi pakko ajaa hiljaa. Ja hitaasti auto oli myös koiran ohittanut. Sitä mie ihmettelen ja suuresti, ettei Fiona ole lähtenyt painattamaan auton perään!? Kiireesti naapuri oli sitten kipittänyt meidän ovikelloa soittamaan, tiedä sitten kuka ja miten on ottanut Fionan kiinni... Sisälle ne sen joka tapauksessa ovat onneksi saaneet :p

Zeldan kanssa on taas jopa treenailtu jonkin verran. Meille ehdottomasti vaikein juttu rally-tokon voittajaluokassa tulee olemaan käytösruutu, voi tuska! Tässä koiran tulee (tuomarin päätöksen mukaan) joko istua, seistä tai maata joko ohjaajan edessä tai sivulla kahden minuutin ajan. Yhteensä siis kuusi eri mahdollisuutta suoritukselle. Zelda kyllä osaisi nämä kaikki ja hyvin, jos mie olisin vaikka kahden metrin päässä, mutta kun pitää olla ihan vieretysten. Tuntuu että koira joko unohtaa, että tässä muka tehdään jotain ja uppoaa omiin ajatuksiinsa. Tai varsinkin edessä se alkaa tarjota omia liikkeitään, kun ei mitään tapahdu. (mie vielä monesti treenaan Zeldan kanssa niin, että se on miun edessäni ja naksuttelen jokaisesta uudesta liikkeestä, eli koira saa ja sen pitää tarjota niin paljon kuin ikinä keksii) Johan siis myrkyn lykkäs.. Toisen ongelman tietty muodostaa se, että Zeldan kropalla kahden minuutin makuu tuntuu edelleen lähes mahdottomalta :( Varaudutaan siis heittämään kymmenen pistettä kankkulan kaivoon käytösruudusta!

Fiona on treenannut ahkeasti kotona sisällä pienotuolin kiertämistä. Tehdään sekä pelkkää kiertämistä lähetyksellä molemmin puolin sekä sylikäännöksiä ja ties mitä vekkauksia eri suuntiin (joiden nimiä en edes tiedä ;D) Joka tapauksessa niin monesta eri asennosta tuolin kierrättämistä kun vaan keksin. Ohjenuorana meillä on tässä ollut se, että yhtään haukkumista en siedä. Heti jos Fionasta lähtee ääntä, homma katkeaa ja otetaan alusta. Kaikkein tärkeintä on nyt saada pidettyä kierrokset kurissa ja koira keskittymään siihen, mitä sen pitää tehdä. Tosi hyvin on muuten toiminut, ja Fiona tekee kaikki sylikäännökset ja poispäinkäännökset ihan superhyvin! Pelkässä suoraan kierrättämisessä nousee kierroksetkin eniten, joten siihen ei vielä juurikaan olla etäisyyttä saatu. Treenit jatkukoon..

lauantai 31. maaliskuuta 2012

RTK2, 96 pistettä, sija 3.

Näin tiivistettynä tämän päivän kisojen tulos. Zelda oli taas... no.. aika kamala :D Aiemmin olen valittanut sitä, että koira on joko liikaan kiihtynyt, edistää, piippaa, ei malta keskittyä - TAI sitä, että se on ihan omissa maailmoissaan, haahuilee nenä maassa, ei kuuntele eikä reagoi. Nyt oltiin jossain puolivälissä tästä. En uskonut, että Zeldasta voisi enää paljastua uusia kisavireitä, mutta näköjään kaikki on mahdollista.. :)

Pointsit kyllä koiralle siitä, että se teki innoissaan ja vauhdilla, mutta oli minulla ihan hirmuinen työ saada se tekemään sitä, mitä on tarkoitus. Koko radan ajan tuntui siltä, että pakka leviää käsiin millä hetkellä hyvänsä. Harjoittelun puutettahan tämä on, ihan satavarmasti, ja vain itseäni voin syyttää siitä, ettei tehdä pitkiä kisamaisia treenejä tai luoda vastaavia tilanteita. Jollainhan se olisi opetettava tuolle koiralle, että radalla ilman palkkaa voi myös keskittyä, ja lopussa kiitos seisoo. Liikkeet se kyllä osaa, ja jotenkin on nyt kaksi ekaa luokkaa taisteltu läpi, mutta voittajassa alkaa varmasti ongelmia tulla, jos ei saa koiraa hanskaan radalla.

Näyttää olevan tuomareillakin vähän eroa linjassa. Olin ihan varma, että meillä on taas lappu 'peeyytä' täynnä, eli puutteellista yhteistyötä. Muttei sitä ollutkaan yhtään, vaan muilla virheillä oli kuitattu Zeldan omat reissut ja edistämiset. Niin, edistäminen on edelleen se pahin ongelma. Näyttää videoltakin niin tyhmältä, kun Zelda ei malta ravata vieressä, vaan teputtaa ties mitä ihmeellisiä askellajeja, kun odottelee minua. Muuten se ravaa _aina_, joten missään tilanteessa elämässään se ei tarjoa tuonnäköistä liikettä. Paitsi näemmä kisoissa.. Mutta hyvin sillä pokka pitää, kun vasta viimeisellä kyltillä pääsee yksi hau, vaikka selvästi koko radan ajan koira taas patoaa itseensä turhaumaa.



En taaskaan huomannut napata kuvaa ratapiirroksesta, mutta eiköhän videolla pysy mukana kylteissä.. Virheet ja koko rata tulevat tässä:

Kyltti 1: istu, 1 askel istu, 2 askelta istu, 3 askelta istu: -1p vastahakoisesti tai hitaasti suoritettu liike (tvä)
Kyltti 2: istu, koira eteen, vasemman kautta istu: -1p vastahakoisesti tai hitaasti suoritettu liike (tvä)
Kyltti 3: spiraali vasemmalle: -1p koira estää tai häiritsee ohjaajaa (kontr)
Kyltti 4: hitaasti
Kyltti 5: normi vauhti
Kyltti 6: istu, käännös oikeaan, istu
Kyltti 7: estehyppy
Kyltti 8: "saksalainen täyskäännös"
Kyltti 9: 270 asteen käännös oikeaan
Kyltti 10: istu
Kyltti 11: houkutus: -1p koira häiritsee tai estää ohjaajaa (kontr)
Kyltti 12: käännös vasempaan
Kyltti 13: 360 asteen käännös oikeaan
Kyltti 14: istu, täyskäännös vasempaan, istu
Kyltti 15: istu, maahan, kierrä koiran ympäri

Ei siis alkanut mitenkään turhan ruusuisesti tämä suoritus, hih :D Mutta onneksi radan aikana sain taas Zeldaa kuulolle ja keskittymään. Vähän kuten ekoissa alokasluokissa, koira syttyi selvästi radan aikana ja suoritus vaan parani. Radan jälkeen tein pahan mokan, jota onneksi tuomari ei huomannut, kun painuin suoraan koiran kera radalta pihalle, kuten toko- ja agikisoissa on totuttu tekemään. Mutta hups, rally-tokossa koira pitääkin kytkeä kehän sisällä ennen kehästä poistumista! Kiitos kanssakisaajalle ohjeistuksesta, ja kiitos tuomarille, joka katseli muualle.. :D

Nyt kun oikeasti saisin tuolle koiralle treenattua kestoa ja motivaatiota pitkään suoritukseen häiriössä, ohjaajan hermoillessa ja paineen alla, kyllä me voitaisiin mennä vaikka heti voittajaan kisaamaan. Ei siellä kylteissä mitään niin ihmeellistä uutta ole tiedossa. Huhtikuun lopussa olis kisat, eli sitä pähkäillessä! (kiitokset jälleen myös kuvaajalle kisoissa)

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Haahuillen höyhensaarille..

...kuvaa kutakuinkin viime lauantain rally-tokokisoja Zeldan kanssa. Saanko taas kerran sanoa saman, mitä olen todennut aina uudelleen ja uudelleen kaikkien näiden harrastusvuosien jälkeen: mie en ikinä tiedä, miten tuo koira toimii! Vihdoinkin, kun luulin löytäneeni jonkinmoisen tasapainon sen viretilan säätelyyn, niin ei. Viime rally-tokokisoissa Zelda oli totaalisen kiihtynyt, ja sen takia meni suoritus säheltämiseksi. Nyt puolestaan koiruus haahuili koko radan omia teitään, eikä sitä kiinnostanut tippaakaan, mitä pitäisi tehdä. Nyyh..

Saatiin me sentään hyväksytty suoritus 90 pisteellä. Arvostelupaperin suurin "hitti" on py eli puutteellinen yhteistyö. No sitä se kyllä olikin, koko rata. Yksi kyltti jouduttiin uusimaan, ja se oli puhtaasti miun oma mokani, koira kun kiltisti seurasi käden liikettä. Kyllä tuo kroppa vaan ohjaa paremmin kuin suulliset käskyt.. Toiselta kyltiltä lähti yksi piste ohjaajavirheestä, mutta en kyllä keksi, mitä siinä mokasin? Kenties pysähdyin väärässä kohdassa kylttiin nähden?


(onnistuin sitten näemmä kadottamaan äänet videosta..?)

Kyltti 1: 360 asteen käännös oikealle: puutteellinen yhteistyö (py) -1
Kyltti 2: istu, maahan: ohjaajavirhe -1
Kyltti 3: spiraali oikealle
Kyltti 4: "saksalainen täyskäännös"
Kyltti 5: hyppy
Kyltti 6: istu, juoksua
Kyltti 7: normaali vauhti
Kyltti 8: käännös vasempaan: py -1
Kyltti 9: istu, täyskäännös oikeaan, istu: py -3
Kyltti 10: istu, käännös oikeaan, istu
Kyltti 11: askel oikealle
Kyltti 12: istu, koira eteen, ohjaajan kierto oikealta, istu: tehtävän uusiminen -3
Kyltti 13: istu, seiso, ohjaaja kiertää koiran
Kyltti 14: istu, käännös vasempaan, istu: py -1
Kyltti 15: pujottelu

Mistä sitten postauksen otsikko sai alkunsa? Pohdiskelin Sirille tuolla kisoissa Fionan ja Zeldan luonne-eroja. En mitenkään voi kuvitella, että Fionasta ikimaailmassa saisi vastaavaa haahuilijaa. Se tekee joko aivan täysillä mukana, tai jos kontakti putoaa sekunnin sadasosaksi, silloin on jo myöhäistä ja peli menetetty. Jos joskus saan Fionalle vastaavan puolen korvan kuuntelun aikaiseksi, niin kertokaa ihmeessä, miten sen tein?! (etten ainakaan enää ikinä onnistu samaa toistamaan..) Mutta toisaalta, Zelda osaa rauhoittua kisapaikalla. Se oli nytkin koko kisojen ajan hallissa mukana. Istuttiin ihan kehän laidalla, joten suorittavat koirat kulkivat nokan edestä. Pienessä tilassa hallin reunalla riitti myös koiraa ja lasta ja ties mitä, ääntä ja liikettä. Mitä tekee Zelda? Käpertyy miun toppatakkini päälle maahan pienelle kerälle ja alkaa vedellä sikeitä :) Ei se nyt unessa ollut, mutta juuri niin tyynen ja rauhallisen näköinen kuin koira voi olla. Eipä onnistuisi ikimaailmassa Fionan kanssa. Puolensa ja puolensa siis tässäkin asiassa..

Tässä kuussa onkin saman tien toiset kisat samaisessa paikassa. Jos sieltä onnistutaan haahuilemaan tai säheltämään (koiran mielialasta riippuen! :D) hyväksytty tulos, seuraavissa skaboissa päästää jo voittajaluokkaan. Jei!

Ja mikä parasta, huomasin juuri, että kesällä Jyväskylässä järjestetään kahdet rally-tokokisat peräkkäisinä päivinä! Uusi jei! Nyt Laura, Maria, Tekla, Jari ja kumppanit, kaikki mukaan lajia kokeilemaan! :D

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Fionan kanssa kaksin reissussa

Ollaan taas oleskeltu Toijalassa pidemmän aikaa. Mie olen pääasiassa talleillut, koirien kanssa on lenkkeilty, mutta muutoin ne ovat lähinnä vaan olleet. Porukoilla onneksi riittää tohinaa ja tekemistä. Tässä päivänä eräänä törmättiin järven jäällä soopeliin shelttiherraan. Kysyin omistajalta, haluaisiko hän koiralleen leikkikavereita, ja tuohan oli vallan innoissaan.

Ainoa vaan, että leikistä ei ollut tietoakaan.. Fiona on kyllä ihme tapaus. Se kivahteli tälle uroolle vähän väliä. Heti jos uros seisoi miun ja Fionan välissä, kävi pikkukoira ajamassa sen pois. Zeldaa se ei saanut Fionan mielestä haistella, ja miun ei kannattanut edes yrittää silittää vierasta koiraa, Fiona olisi varmaan käynyt tosissaan kimppuun siinä vaiheessa. Ihme otus, ei voi muuta sanoa. Onneksi uros ei tästä juuri nokkiinsa ottanut, vaan kyllä ne juoksentelivat jäällä kimpassa pitkin poikin, kun mekin käveltiin eteenpäin..

Tänäpä jätettiin Zelda porukoille ja junailtiin Fionan kanssa kotio. On kyllä uskomattoman helppoa ja ihanaa olla liikenteessä vain yhden koiran kanssa. Fiona on täysin toisella tavalla hanskassa ja kuulolla kuin Zeldan kanssa kulkiessa. Voin jopa oikeasti kuvitella, kuinka nätisti ja rauhassa se käyttäytyy hoitopaikoissa, kun nyt meilläkin on sujunut elo niin auvoisasti. Ja ennen kaikkea hiljaisesti! ;) Nameja mie tungen sille naamaan lähes joka hetki, tai ainakin aina silloin, kun tiedän edessä olevan kiihdyttävän tilanteen. Ja hyvin on selvitty. Vaikka Zelda osaakin periaatteessa käyttäytyä todella hyvin tilanteessa kuin tilanteessa, jotenkin se onnistuu provosoimaan Fionaa. Zeldan mielialoja pystyn säätelemää, ja vaikka sen kiihdyttäisi tappiin esim. lenkillä, sen saa myös rauhoittumaan saman tien. Fionalla sen sijaan jää hullun kiihko päälle jo siitä, kun Zelda sanoo kerran hau, vaikkei Fiona edes tiedä, mille haukutaan *huokaus*

Toinen outo juttu on Fionan käytös yksin kotona. Mie oon aina tottunut siihen, että koirat ovat pahemman luokan perskärpäsiä. Voin sanoa, että Zelda on kotona 99% ajasta alle kahden metrin päässä miun jaloista. Se kulkee koko ajan perässä, vaikka vaan kävisin huoneesta toisessa kääntymässä, ei toivoakaan, että koira pysyisi paikallaan. Se tunkee nokkansa joka kaappiin jonka avaan, seisoo jalkojen juuressa jos olen paikallani, haistaa sukat, jotka vedän jalkaani.. Näen ja tiedän joka sekunti, missä koira on. Ja tietty Fiona aina kipittelee mukana, kun Zeldakin.

Mutta nyt kun tultiin kotio asemalta, Fiona asettautui saman tien lattialle nukkumaan. Mie sain aivan rauhassa touhuta ympäri kämppää omia juttujani, ja Fiona pysyi rauhassa. Kaikkein oudointa oli se, kun lopulta istahdin rauhassa koneelle, ja pian rupesin ihmettelemään, missä koira on?! Piti oikein käydä etsimässä, ja siellähän se nukkui olohuoneessa omassa pedissään. Ihan uskomatonta :) Toisaalta aivan ihanaa, että koira osaa olla omillaan, mutta tuntuu vaan niin hassulta, kun ei ole varjo koko ajan perässä.. Nyt Fiona kyllä tuttuun tapaan nukkuu miun kyljessäni tiiviisti kiinni ♥

Lauantaina onkin Zeldan kanssa taas rally-kisat. Jos vaikka tällä kertaa osuttaisiin paikalle oikeana päivänä! :D Ei me kyllä olla treenattu kertaakaan (mitään) sitten viime kisojen, joten varmaan seuraamisessa tulee taas ongelmia.. Mutta näillä mennään, ei oteta sitä niin vakavasti!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Kenelle voi käydä näin?!

Tässä vaiheessa kaikki varmaan ajattelevat, että nyt on tulossa postausta rally-tokokisoista.. Mie puolestani ajattelin kirjoittaa sellaisen huomenna. Niin, ajattelin myös olevani menossa kisaamaan huomenna. Äsken sitten lueskelin kisakirjettä, ja siinähän sanottiin, että tervetuloa kisaamaan loppiaisena, perjantaina.

Että eipä sitten oltu kisoissa... :D Jotenkin olen ajatellut jo kuukausia taaksepäin, että kisat ovat lauantaina, joten ei tullut pieneen mieleenkään, että muulloin kun viikonloppuna voisi olla kisat. Sen siitä saa, kun ei tarvitse kalenteria tuijotella (paree vaan palata äkkiä takaisin koulunpekille, niin pysyy päivissäkin mukana!)

Hiukka hävettää ja ottaa päähän, mutta minkäs teet. Olisin niin mielelläni noussut voittajaan, kun oli vielä kaksi starttia tarjolla. Seuraavia kisoja odotellessa...

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Vuoden saldo & tavoitteet

Ensiksi luodaan katsaus tasan vuoden takaiseem blogikirjoitukseen, ja mietitään mihin ollaan tultu. Mitkä tavoitteet ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Mikseivät? Entä mihin ensi vuonna tähdätään?

Tiivistetysti vuosi sitten asetetut tavoitteet:
  • Zelda ei onnu kertaakaan
  • Molemmat koirat Piiralle käsittelyyn
  • Zeldalle TK2
  • Fionan kanssa kesällä agilityryhmään
  • Johannan koiratanssitreeneihin Fionan kanssa
  • Parantaa suhdetta Fionaan, sekä pitää koiralla huippu tekemisen into ja taistelutahto
Nyt kun katsoo vuotta taaksepäin, voisi jopa todeta, että vallan hyvin näissä onnistuttiin! Ehkä osasin kerrankin ajatella asiat siten, miten ne voisivat jopa toteutua. Valitettavasti Zelda on ontunut tänäkin vuonna muutamia kertoja. Sen seurauksena käytiin jälleen lisäkuvissa ja fyssarilla muutaman kerran. Joten oikeastaan nämäkin ontumiset oli hyvä juttu, koska nyt ollaan taas astetta viisaampia kuin vuosi sitten. Piiran luo ei tänä vuonna selvitty, mutta meillä on aika varattuna ensi toukokuulle (aiemmin ei saanut :D). Yritetään siis silloin käyttää molemmat koirat hoidettavana.

Zeldalle saatiin TK2 :) Fionan kanssa ei aloitettu kesällä Janin ryhmässä agilityä, koska mie olin kesän Jyväskylässä töissä, sen sijaan syksyllä päästiin Marian vetämään porukkaan. Ja sitä ennen kevään ja kesän aikana käytiin myös hallissa treenaamassa. Eli tämä tavoite tavallaan toteutui. Johannan tanssitreeneihin palattiin myös, mutta Fionan lisäksi Zeldakin on päässyt kesän aikana tanssahtelemaan. Tämä tavoite toteutui siis paremmin kuin hyvin! Fionan ja miun välinen suhde on kyllä kehittynyt huimasti vuoden aikana, totta kai. Mutta voin silti sanoa, etten ole läheskään samalla "henkisellä" tasolla kuin Zeldan kanssa. Meillä on Zetan kanssa jotenkin niin ainutlaatuiset välit, etten edes tiedä, miten moinen voi muiden eläinten kanssa onnistua? Tunnen Zeldan niin hyvin ja luotan siihen täysillä :) Mutta voin myös sanoa, että tilanne on ollut näin vasta parin vuoden ajan, joten en edes oleta, että Fionan kanssa oltaisiin samoilla urilla ihan hetkeen.. Tekemisen intoa ja taistelutahtoa pikkukoiralla kyllä riittää vaikka muille jakaa, niistä ei kannata edes puhua.

Näiden lisäksi vuoden muita merkittäviä saavutuksia ovat olleet muun muassa tokon piirinmestaruuskisojen joukkuehopea sekä koirille pyörävaunun ostaminen. On tuo kyllä niin kätevä kapistus, että edelleen suosittelen suurella lämmöllä kaikille autottomille koiranomistajille! ♥ *ja samalla katkeran kateellisena vilkuilen kulmieni alta kaikkia autollisia ihmisiä, mur*

Fionan elämästä voisi todeta sen verran, että jokainen onnistunut treeni tai rauhallinen hetki normielämässä on jo suuri saavutus!

Tavoitteita vuodelle 2012
  • Zeldan kanssa tokon voittajaan kisaamaan
  • Zeldan kanssa rally-tokon mestariluokkaan
  • Zeldan kanssa Rally-tokon SM-kisat 
  • Zeldan kanssa näyttelyiden veteraaniluokkaan
  • Zeldan silmäpeilaus
  • Fionan rauhoittaminen jokapäiväisen elämän eri tilanteissa
  • Fionan kanssa rally-tokon mölli-/alokasluokkaan kisaamaan
  • Ei enää yhtään karkureissua Fionalle!
  • Fionan kanssa agilitykisoihin?
  • Fionalle näyttelyistä H
  • Fionan terveystarkit

Zeldan kohdalla tavoitteet voi suunnata oikeastaan täysin kisauran puolelle. Ei sen kohdalla juuri muuta enää ole aktiivisesti ajatuksissa, paitsi tietysti terveenä ja hyvinvoivana pysyminen on molempien koirien ykköstavoite! Zeldasta on tutkittu jo kaikki mahdollinen, silmät nyt käydään yhdistyksen pyynnöstä (ja muutoinkin) uudelleen peilaamassa. Tokon voittajassa kisaaminen on kaukainen haave, mutta en hyppäisi kaivoon, jos ikinä sinne ei päästä. Omasta treeniaktiivisuudestahan se on kiinni. Rally-tokoon sen sijaan suhtaudun intohimoisesti, ja siinä kyllä tähdätään saman tien mestariluokkaan ja sm-kisoihin. Koiratanssissakin olisi hirmu kiva kisata, mutta sekin on siitä kiinni, kuinka usein päästään Johannan treeneihin. Yksinään minun on ihan turha edes ajatella ohjelmaa tekeväni, ei tule mitään..

Fionan tavoitteet puolestaan voisi suunnata enemmän jokapäiväisen elämän tasolle. Sillä ei todellakaan ole vielä normaalit koiran käytöstavat hanskassa millään muotoa. Lähes joka asiassa ongelmana on se mahdoton kiihtyminen, mikä tapahtuu olemattoman pienistä jutuista lukuisia kertoja päivässä. Seurauksena on aina huutaminen, hyppiminen ja Zeldan kimppuun käyminen. Ongelmallisinta näiden harjoittelussa vaan on se, että yksin on usein vaikea treenata (esim. vieraiden saapumista), ja joka tilanne pitäisi opetella erikseen. *huokaus* Fionan karkureissutkin liittyvät tähän mahdottomaan kiihkotilaan, joten pyritään nämä estämään jatkossa täysin, ja itselle voikin asettaa tavoitteeksi opetella pitämään hihnan visusti kädessä.

Käytöstapojen lisäksi Fionaa odottavat terveystarkastukset. Olen jo hintoja katsellut ja kysellyt, ja päätynyt siihen tulokseen, että joukkotarkkiin yritetään päästä. Jos ja kun Jyväskylän tai Tampereen suunnille on seuraava joukkotarkki tulossa, sinne tungetaan mukaan. Olen kyllä miettinyt, että itsekin voisi järjestää.. Yleensä siinä käy niin, että kun tarpeeksi kauan jotain miettii ja odottelee, toteaa kaikkein parhaaksi tehdä itse. En vaan millään viitsisi :D

Näytelmissä on tarkoitus käydä molempien kanssa. Harjavallasta lähdetään metsästämään Fionalle H:ta, se pääsee siellä juuri ja juuri vielä nuorten luokkaan. Jos sieltä H saadaan, se luultavasti jää Fionan (ehkä koko elämän viimeiseksi?) näyttelykäynniksi. Jos ei, niin sitten jatketaan metsästystä, ja suunnataan diipadaapatuomareiden arvioitavaksi - tai brittituomareiden, sellaiseltahan Fiona jo yhden H:n on saanutkin. Zeldalle ei näyttelyuralla ole enää (tai siis ei ole koskaan ollutkaan..) tavoitteita, kunhan käydään moikkaamassa kaikkia kivoja tuttuja kehän laidalla ja katsotaan, mitä tuomarit tuumaavat veteraanista. Tänä vuonna tuli käytyä hävettävän vähän kaiken kaikkiaan näyttelyitä seuraamassa, parit omat kehäkäynnit koirien kanssa ja se oli siinä. Täytyy kyllä vähän terästäytyä :)

Siinä ne varmaan sitten olikin?! Ai niin, Fionan kanssa agilityuran korkkaaminen. Tämä lienee vähän haaveajattelua. En uskalla sanoa juuta enkä jaata asian suhteen. Välillä mietin edelleen, onko agility Fionalle laisinkaan sopiva laji, kun se tosiaan kiihtyy ja stressaa sitä niin suuressa määrin. Luultavasti ei enää ensi vuodelle oteta ryhmäpaikkaa, kerran viikossa treenitkin saattavat olla Fionalle liikaa. Pyritään käymään tyhjässä hallissa, tai ainakin mahdollisimman pienessä häiriössä ja saamaan onnistuneita suorituksia. Kyllä nyt ainakin kaikki esteet opetellaan kisavarmoiksi, sen jälkeen sitten katsotaan ja harkitaan, mikä on pikkukoiran mielentila rataa tehdessä. Jos ikinä kisaamaan päästään, tulee kisaradan ehdottomasti olla seinillä aidattu, jottei Fiona näe muita koiria tai pääse karkaamaan radalta. Suurin pelko kisoihin lähtemisessä taitaa kyllä olla se, millä ikimaailmassa saan tuon pikkusalaman kiinni radan jälkeen.... Sitä treenatessa ;)

lauantai 17. joulukuuta 2011

Rally-toko on kivaa!

Zelda on kyllä mahtava. Se on niin kiva koiruus, etten välillä uskokaan, kaikki virheet, mokailu ja syyttely menee täydellisesti ohjaajan piikkiin! Kuten myös tänäänkin. Mie onnistuin säheltämään, vaikka koira teki parhaansa. Vaikka kyllä me silti voitettiin eka avoimen luokan kisamme. Osallistujia oli neljä ja kaikki muut tekivät hylätyt suoritukset. Myö saatiin 83 pistettä (/100) :)

Olin taas täysin eri koiran kanssa kisaamassa kuin kuukausi sitten. Vaikka paikka oli sama, ja laji oli sama, koira oli kuin toisesta maailmasta. Zelda kävi taas pikkusen kierroksilla, kuten aina, kun lähdetään kisoihin tai treeneihin, varsinkin nyt ilman Fionaa. Tällä kertaa se höyryäminen vaan jatkui aina radalle saakka!

Kuten aina, alku lähti vähän tahmeasti käytiin. Pari ekaa kylttiä puuttuukin videolta, mutta ne nyt menivät koiran herättelyyn.. Kolmas kyltti olikin hyppy, ja siitäkös riemu repesi. Vähän sama kuin tokossa nouto. Sen jälkeen saikin vaan himmailla koiran vauhtia. Meidän suurin ongelmamme tällä hetkellä on selvästi Zeldan edistäminen. Sitähän se on aina tehnyt, mutta tokossa se ei muodostu ongelmaksi yhtään samassa mittakaavassa kuin rally-tokossa. Pujottelu ja spiraali ovat meidän painajaisiamme, koska joudun koko ajan törkkimään koiraa sivuun. Nytkin rapisi pisteet juuri tästä syystä..

Rally-toko on muuten oikeasti aika älyttömän vaikeaa! Tokossa keskitytään kokonaisuuteen ja yksi liike arvostellaan yhdellä numerolla. Rallyssa on ensinnäkin älyttömän pieni liikkumatila, kaikkien asioiden täytyy tapahtua juuri täsmällisesti oikeassa kohdassa. Pienestä kontaktin katoamisesta, haahuilusta, maan nuuhkaisusta, liian vinosta asennosta jne putoaa pisteitä. Jokaisesta erikseen. Ja kuten olen lukemattomat kerrat todennut, Zeldan tekeminen on aina vähän sinne päin. Itse en ole opettanut sitä täsmällisen tarkaksi. Nyt näihin tarvis alkaa kiinnittää huomiota, etenkin jos meinaa vielä voittajassa ja mestariluokassa kisata. Kääk.

Mutta itse tämän päivän suoritukseen. Kisarata näytti tältä:
















Etukäteen ehdin pelätä kylttiä numero 9, jossa koira käsketään perusasennosta seisomaan ja kierretään koiran ympäri. Zeldalla ei ole hirmu hyvin hanskassa seisomaannousu vieressä, mutta se tosiaan kävi niin korkealla vireellä, että hyvin pomppasi ylös. Hyvä näin ;)

Houkutusta ei olla edes treenattu, mutta eipä tuo luonut pienintäkään silmäystä kohti namipurkkeja. Joku koira sinne jäi pitkäksi aikaa nuuhkuttamaan :)



Virheet radalla:

Kyltti 3 (pujottelu edestakaisin): -1 kontr. Zelda edisti sen verran reippaasti, että yksi piste lähti (koira häiritsee ohjaajaa)

Kyltti 7 (maahan, istu): -10 tvä. Huuups, en yhtään huomannut, että mokattiin tämä kyltti. Heitin siis kymmenen pistettä kankkulan kaivoon kyltin virheellisellä suorituksella. Zelda tosiaan nousee seisomaan välissä, kun pitäisi siirtyä suoraan makuulta perusasentoon. Se on maassa niin edessä, ja kun käsken sivulle, se korjaa itsensä oikeaan kohtaan. En tosiaan tajunnut yhtään. Ensi kerralla ohjaaja tarkempana ;) (väärin suoritettu tehtävä)

Kyltti 11 (spiraali): -1 ov, -1 kontr, -3tvä. En kyllä äkkiä keksi, minkä ohjaajavirheen tässä tein.. Täytyy videolta tihrustaa. Zelda edisti taas niin törkeästi, että siitä lähti piste pois. Toisekseen minä menin laskuissa sekaisin, kun koko keskittyminen meni tuon yhden törkkimiseen, joten unohdin vauhdissa, kierrettiinkö jo kaksi tötsää. Korjasin siis kyltin ennemmin kuin otin kymmenen pistettä väärästä suorituksesta. (ohjaajavirhe, koira häiritsee ohjaajaa, tehtävän uusiminen)

Kyltti 12 (houkutus): -1 as. Ilmeisesti koira edisti taas niiin paljon, että siitä tuli tällä kertaa jo asentovirhe. (koira pois asennosta enemmän kuin ½m)

Summa summarum: kaikki virheet tulivat siitä, että Zelda edistää ja mie joudun sitä korjailemaan ja kävelemään päin! (paitsi tuo oma mokani kymmenen pisteen edestä) Siis kun saataisiin perusseuraaminen kuntoon, ei näitäkään virheitä tulisi. Tarvii varmaan ruveta tekemään paljon törppöjen kiertelyä, spiraali/pujottelu kun on käytännössä jokaisella radalla. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, Zelda ei osaa seurata, eikä sillä ole hajuakaan, missä sen pitäisi kulkea. Jatketaan siis samaa treeniä ;)

Kiitos suuresti videon kuvaajalle! Alusta puuttuu pari kylttiä, tai ne olisi toisella pätkällä, mutta kun en edelleenkään saa videoita editoitua, niin tulee raakaversio. Latautuminen kameran omassa tiedostomuodossa kestää ihan tajuttoman kauan *huokaus*

Ollaan nyt käyty neljä rally-kisaa ja niistä kahdesta viety voitto kotiin. On tää vaan aika hauska laji näin kaikkien edellisvuosien turhautumisten, stressaamisten ja hiustenhalkomisten jälkeen, hih! :) (Odotellaan vaan, mikä ahdistus vielä seuraa, jos ikinä aiotaan tokon voittajassa kisata.. Sitä ennen tähtäimessä on kuitenkin rally-tokon voittaja, ja sitä jopa odotan innolla!)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

TK1 TK2 BH RTK1 Gwenda Zelda

En kyllä tiedä, kuinka virallinen rally-tokon koulutustunnus on, mutta ensimmäinen sellainenkin Zeldalla nyt on :) Hassua sinänsä, kun rally-tokon säännöissä puhutaan valion arvosta, mutta voiko koira valioitua lajissa, joka ei ole Kennelliiton alainen? Vai miten nämä säännöt menevät, minen tiedä mistään mitään..

Itse kisat eivät menneet kovinkaan putkeen. Zelda oli taas kisapaikalla oma riehukas itsensä ja suorastaan räjähteli käsiin (sillain sopivan shelttimäisesti, ei mitenkään fionamaisesti). Mutta kehässä mie sitten kävinkin laiskan lahnan kanssa.. Voi itku! Ja juuri kun olen hehkuttanut, että nyt ehkä vähän osaan säädellä koiran viretilaa kisoissa. Tai sitten näemmä en.

Jouduttiin ekaa kertaa jopa uusimaan yksi kyltti. Zelda oli tosiaan niin huonosti kuulolla, että siltä meni ihan ohi, mitä pyysin, joten korjattiin suosiolla. Tästä -3p. Toinen virhe tuli, kun koira kävi saksalaisessa käännöksessä tsekkaamassa jonkun roskan maassa, siitä -1p. Tuloksena siis 96/100 pistettä.

Sattuipa hauskasti, kun kisan jälkeen kuuntelin siinä vieressä seisovia ihmisiä. Joku mies siinä selitti koiran motivaation puutteesta kisoissa. Tai siis siitä, että oikeasti kyseessä ei ole motivaation puute! Koira vaikutti täysin samanlaiselta kuin Zelda; kehän laidalla odottaa silmät kiiluen lisää hommia, mutta kehässä nuupahtaa täysin. Ja tämähän johtui miehen mukaan siitä, että kriteeriä on kasvatettu liian nopeasti. Koira ei saa tarpeeksi usein palautetta onnistumisesta, jolloin siitä tulee epävarma. Vaikka se käytännössä tekee kaiken oikein, ja osaisi ja haluaisi tehdä, tämä heijastuu juuri sen kautta, ettei koira enää uskalla ja osaa yrittää, kun yhtäkkiä vaatimukset muuttuvat täysin totutusta. Ja juuri näinhän se meillä menee!

Zelda kävi ekoissa tokokisoissaan ennen kuin olin edes koskaan tehnyt kaikkia liikkeitä läpi ketjussa ilman palkkaa. Kuinka tyhmä ihminen voi olla?? Samoin treenaan edelleen liian tiheällä palkalla.. Tarvis vaan opetella itse tekemään Zeldalle vaikeampia treenejä kuin kisatilanteet. Ja Fionan kanssa sama juttu. Nyt kaverit teille pyyntö: Älkää päästäkö minua kisaamaan Fionan kanssa liian aikaisin! Aina kun tekis mieli lähteä saman tien kisoihin, kun vähänkin jotain osataan. Melkein sen kanssa nyt jo voisi mennä mölli-aloon rally-tokoihin!? Mutta ei ei ja EI! Ensin täytyy päästä niin pitkälle, että kotona sujuu kisasuoritusta pidempi rata (oli laji sitten mikä tahansa) ja mieluummin vielä haastavammassa häiriössä (mitä tosin voi olla haasteellista luoda). Ainakin se pitäisi olla ehdoton edellytys ennen rallyssa kisaamista, että Fiona pysyy hanskassa myös vapaana. Aivan liikaa näkee näitä suorituksia, joista voi heti sanoa, että kun koiralta irrottaisi hihnan, niin kahden sekunnin kuluttua se ei enää olisi kehänauhan sisäpuolella...

Fiona puolestaan sai oman reissunsa, kun otin sen ekaa kertaa (täällä) mukaan tallille! Kyllä oli muuten hiljaista ja kilttiä tyttöä, ei ihan äkkiä meimannut Fionaksi tunnistaa :D Se tosiaan pelkää hevosia, ja sisällä tallissa kaveri vaan istuskeli oven takana valmiina painumaan ulos, kun hevosia oli käytävällä kiinni.

Kärrylenkin ajan Fiona istui sylissä suht nätisti, tosin aina kun mie maiskutin hevoselle vauhtia, alkoi Fiona huutaa. Olisipa tuo tainnut muutenkin mieluummin juosta kärryjen vierellä. Tallissa majailee myös kaksi kissanpentua ja niiden kanssa Fiona tuli vallan mainiosti juttuun. Kun koira oli jo valmiiksi noin rauhallisessa mielentilassa, ei kisupennut enää paljo painaneet. Kun tallin käytävä oli hevosista tyhjä, alkoivat kissat ja Fiona jo vähän juoksennellakin keskenään ja vallan hauskaa näytti olevan ;) (toinen kisu ei välitä koirista mitään, toinen vähän saattaa sähistä..)

lauantai 5. marraskuuta 2011

Improilua

Voihan joulu. Improilin nuo kaikki mahdolliset joulubiisit läpi, enkä tullut hullua hurskaammaksi.. Ei niistä mikään vieläkään iskenyt. Zelda liikkuu kuitenkin sen verran shelttimäisen nopeasti, että se ei vaan sovi noihin hitaisiin musiikeihin. Mie taas tykkäisin liikkua hitaasti. Silloin on olemassa edes pieni mahdollisuus siihen, että suunnilleen osun musiikkiin.. Äh.

Kuvasin videolle kaikki improilut, mutta kun ne on järkkärillä kuvattu, en pysty editoimaan videoita. Originaalit taas lataa pikkusen kauan nettiin, joten en jaksa alkaa kaikkia siirtää. Suvi Teräsniska tulkoon näytille. Fionakin treenaili omia juttujaan (pelkällä lelupalkalla) ja hienosti meni. Nämäkin on kaikki videolla, mutta sama syy kuin edellisessä, laitan esille vain tassun annot.



Huomenna meillä onkin rally-kisat. Olin jo ehtinyt unohtaa koko asian, hih :D Ei siis pahemmin ole treenattu. Mutta mitä sitä suotta, lahjattomat reenaa! Onnistuin muuten säheltämään kunnolla tuon rally-tokon SM:n kanssa. Laskeskelin kyllä, että keretään nousta avoimeen ennen sm-kisoja, jos ja kun huomenna saadaan nousutulos. (sm-kisoissa siis finaaliradalle pääsevät avo-, voi- ja mal-luokkien 5 parasta) Myöhemmin vasta tajusinkin, että sm-kisoissa on eri tuomari alokkaassa kuin muissa luokissa. Ja koska kisassa on tuomarikohtainen rajoitus koiramäärässä, ei alokkaasta avoimeen siirtyminen onnistukaan noin vain. (muista luokista seuraavaan kyllä) Näin ollen mennään varasijalle Ö, ja jos ei saada kisapaikkaa avoimessa, taidan jättää koko karkelot väliin. Harmi sinänsä. Toki ei meillä ole mitään valmiuksia lähteä mestaruudesta kisaamaan - kolmen alokkaan kisan jälkeen, mutta olisi ollut hurjan hauska kokeilla! (ja etenkin nähdä mestariluokan koirien suorituksia) Eletään vielä toivossa.. :)

Fionan lyhytvideo:

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Treenikuvia

Nyt onkin olleet tehokkaasti ajatuksissa ensi vuoden agilityn SM-kilpailut.. Ei sillä, että olisin osallistumassa, vaan järjestelypuolella. Meidän seuramme JAT järjestää kisat, ja Laura on koko touhun pääkoordinaattori. Mie olen yhdessä tiimissä mukana, ja perjantaina pidettiin ensimmäinen tiimipalavari kisojen tiimoilta. Paljon on tekemistä, mutta onneksi on vielä paljon aikaakin. Hyvät kisat on varmasti tulossa!

Käytiin sitten eilen Lauran ja koirien kanssa tsekkaamassa kisapaikka Tikkakoskella, kiertämässä vähän alueen lenkkimaastoja ja lopuksi treenattiin kentällä. Hyvin epämääräisesti esitettynä kisakenttä näyttää tältä:


Ja sama vähän normaalimmasta perspektiivistä:


Kivalta paikalta kyllä vaikutti, eiköhän tänne saada yhdet SM-karkelot aikaiseksi. Vielä ihanammat tosin olivat lenkkimaastot kentän läheisyydessä. Jos on kovin helteistä, niin koiria voi jopa käydä välissä uittamassa viereisessä pienessä lammessa ;)




Ja vielä lyhyesti treeneistä.. Fiona sai tehdä vapaana, mistä en oikeastaan tiedä, oliko se hyvä vai huono juttu. Se olisi taas paljon mieluummin rallatellut ympäri kenttää kiljuen, mutta kun häiriötä ei ollut juuri lainkaan, tuli se myös minun kanssani tekemään. Malttia vaan ei ollut taas yhtään, joten ei paljon pystynyt vaatimaan. Muutama sivulle tulo tehtiin, sekä vähän hermojen kasvatusta lyhyillä odotuspätkillä.

Fiona sanoo: onko nyt hyvä, kerro heti?
Oikeelle, vasemmalle, eteen, taakse,
mitä mitä mitä mä teen????
Fionan käsitys sivulletulosta..
Se istuu kontaktissa, jee :) Ehkä juuri ja juuri kuvanoton ajan..
Käskystä paikallaan!
Zelda puolestaan oli taas niin ihana!! Voi että mie tykkään tosta koirasta nyt täysillä, siis siitä, miten se tekee treeneissä. Kyllä huomaa, että on kroppa kunnossa, kun virtaa piisaa aivan liikaakin. Kun Zeldan päästää autosta ulos kentälle, se vaan juoksee päättömästi haukkuen ympäri kenttää niin kauan, että sen pyytää hommiin. Vähän sama ilmiö siis kuin Fionalla, tosin eri syistä johtuen, ja Zeldalla se on pelkästään positiivista.. :D
Zeldan riemuhihhulointia ympäri kenttää.
Mikä kontakti! (ei se yhtään edistä, ehei)
Ihan hetken sain ihmetellä, mitä tässä tapahtuu?!
Sitten sen tajusin edellisen ja seuraavan kuvan
katsomalla: koira on menossa maahan :D
Hyppy syliin.
Pieni ihana sylikoira :D
...ja hyppy selkään.
Melkein meinas mennä yli ;)
Rally-tokotreeneissä tajusin,
että meille tällä hetkellä vaikeimpia
on kaikki oikeella puolella tehtävät jutut.
Nyt siis ahkerasti treenaamaan liikkeitä
"väärällä" puolella!
Vielä vähän pujottelua ilman kontaktia
tai käsiohjausta, hyvin tekee :)
Saatiin innostettua Netta-mummokin treenaamaan rally-tokoa. Ehkä joskus jopa kisaamaan saakka, sen verran hyvin on liikkeet jo valmiiksi hanskassa. Rallyn alokasluokka tosiaan on helppo nakki kenelle tahansa perusjutut osaavalle koiralle. Ehkä jopa Fionalle joskus, jälleen toivossa on hyvä elää :D

Netan seuraamista. Mummo on kyllä olemukseltaan hyvin
samankaltainen  kuin Fiona, tosin huomattavasti paremmin hanskassa :D
Muffy pujottelee.
Ja vielä treenien päätyttyä Zelda koittaa ihan varovasti huomaamatta
hivuttautua autosta ulos - jos mä nyt vielä kuitenkin
vähän tekisin, jooko pliiiiis!?

Lisää kuvia löytyy täältä: http://jauhokuono.kuvat.fi/kuvat/Sekalaista/Omat+ja+muiden+koirat/Zelda%2C+Fiona%2C+Netta+ja+Muffy+1.10.2011/

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Voitto kotiin!

Lara ja Zelda rallikisoissa
Kyllä nyt alkaa pahasti näyttää siltä, että rally-toko on Zeldan laji. Näinhän me käytiin Nurmijärvellä nappaamassa alokasluokan voitto kotio 27.8.2011. Osallistujia taisi olla 16? Ihan ei mennyt kisat nappiin, kun kahden pisteen edestä onnistuin kämmäilemään, tuloksena siis 98/100p. Mutta jäipä jotain tavoiteltavaa vielä viimeiseen alokkaan kisaan, hih :)

Kovin aurinkoisin fiiliksin en kuitenkaan kisaan lähtenyt. Perjantai-iltana käytiin Zeldan kanssa treenaamassa tokoa, ja se oli jotain aivan kamalaa. Tajusin pari päivää sitten, että Zelda on aivan jumissa. Se on ravatessakin kuin puupökkelö, jonka alla liikkuu saranoilla neljä tikkua. Hieroessa sen totesin, että koko etuosa on niin juntturassa ettei tosikaan. Treenit menivät varmaan suureksi osaksi jumien takia pilalle. Oli tarkoitus vetää taas avoimen liikkeet läpi, mutta lopulta palkkailin koiraa sivulle tulosta ja kahden askeleen seuruusta. Johan oli treenit.

Illalla taas hieronnat ja la aamuna olikin paremman näköistä liikettä koiralla. Kisapaikka itsessään oli varsin haastava, se kyllä nähtiin myös päivän tulostasossa. Mittari näytti +25 ja kenttä oli pellolle raivattu läntti suorassa auringon paahteessa. Onneksi Zelda alkaa olla sen verran kokenut konkari, etten ihan äkkiä edes keksi, mikä sille olisi kaikkein haasteellisin ympäristö - agilityradan reuna varmaan. Käytännössä en kuitenkaan huomannut, että Zeldaa olisi ympäristö juuri haitannut.

Kisasuoritusta ei valitettavasti tullut videolle kuin neljän ensimmäisen kyltin verran, en siis ala sitä sen enempää analysoida. Radalla oli 16 kylttiä ja se oli selvästi haastavampi kuin meidän viime kisojemme rata. Zelda alkoi taas syttyä vasta kesken radan. Alku lähti varsin tahmeasti ja molemmat virheet hankittiinkin kyltiltä numero viisi, eli pujottelusta. Vasemmalle kääntyessä Zelda edisti aivan hurjasti, ja jotenkin pyörähteli edessä siten, että mie pomppasin hihnan tai koiran yli, mistä lie. Tästä yksi piste vinosta perusasennosta ja toinen siitä, että koira häiritsee ohjaajaa (mie olisin ennemmin sanonut, että ohjaaja häiritsee koiraa ;)). Pujottelun jälkeen Zelda jotenkin syttyi ja loppurata vedettiin niin tiiviissä kontaktissa ja hyvällä tsempillä läpi. Zeta jopa seuratessa tanssahteli "hackney-ravia" etujalkojen noustessa taivaisiin, tätä se nykyään harvemmin tekee. Kylläpä meillä oli taas kivaa :)

Pisteitä ja tulosta saatiin jännittää aina palkintojen jakoon saakka, ja olipa kiva huomata, ettei omaa nimeä sanottu vielä kakkossijallekaan. Voitto kotio, jei :D On tuo piski vaan yksi ihana otus ♥ Vielä käydään kiertämässä yksi alokkaan kisa, sitten (toivottavasti) päästään avoimeen. Ja sen jälkeen tavoitteena onkin rally-tokon sm-kisat marraskuussa. Sitä varten tarvitsee vaan opetella sekä avoimen, voittajan että mestariluokan kyltit, mutta ei oteta paineita, pidetään vaan hauskaa :D Kisojen jälkeen käytiin vielä illasta Sirin ja koirien kanssa Rapolan harjulla lenkillä, harmi kun ei tullut kameraa mukaan. Fionakin käyttäytyi uskomattoman rauhallisesti, ehkäpä sen takia, kun oli tappaja-maltalainen Sissi mukana ;)

Tänä aamuna puolestaan käytiin jälleen kentällä treenaamassa, nyt oli myös Fiona mukana ja Päivi Riinan kanssa. Treenailtiin Viialassa tulevien PiirM-tokojen kisapaikalla. Zelda oli täysin eri koira kuin perjantaina. Ja nyt vedettiin läpi kaikki kisaliikkeet ilman palkkaa. Täytyy kyllä sanoa, että jos näin menisi kisoissa, olisin enemmän kuin tuhannesti tyytyväinen! Nyt muuten näyttää jopa siltä, että saatetaan saada taas omasta seurasta joukkue puolustamaan viime vuotista mestaruutta, jee!

Fiona teki pari treenipätkää, ekan hihnassa ja tokan irti (kun tien toisella puolella olevat hevoset olivat varmasti tarpeeksi kaukana). Perusjuttuja tehtiin, samaa kuin tanssitreeneissä. Hyvin oli pikkukoira mukana. Irti päästessäänkin se kävi juoksemassa vain hyvin pienen riemurinksan ja palasi saman tien hommiin. Ihanaa, ehkä se tästä vielä joskus.

Zeldalla näyttää olevan kivaa :) Ja kyllä
muuten on remmi löysällä, nih!!

Peruutus yksi askel, peruutus kaksi
askelta, peruutus kolme askelta.


Palkintoa vastaanottamassa.

Pakko vielä laittaa, kun tuli Fionasta niin hyvin sitä kuvaava kuva.
Täysillä mukana taisteluleikissä, mutta silti on pakko kytätä,
että heeei, mitäs tuolla tapahtuu??!

ps. En ole nähnyt Zeldan venyttelevän moneen päivään. Se on tosiaan ollut aivan pökkelö. Nyt äsken se tuli tuohon viereen ja veti niiiiiin syvät ja piiiiiitkät venytykset molempiin suuntiin. Ihanaa! Hieronnat koiralle nyt niin usein kuin mahdollista, niin ehkä se pystyy taas tokoilemaan kisoissa kahden viikon päästä :)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

95 pistettä

Ohessa alokasluokan ratapiirros
Ensimmäiset rally-tokokisat on nyt takana, ja voin sanoa, että hauskaa oli! :D Suoritus oli aika lailla juuri sellaista, mitä lukemalla ja videoita katsomalla olin lajista ymmärtänytkin. Se taas tuli vähän yllätyksenä, kuinka pilkun tarkkaan ja yksityiskohtaisesti tuomari selitti radan rataantutustumisessa läpi kyltti kyltiltä. Käytännössä siis näytti jokaisella kyltillä, mitä niillä tehdään. Eipä ainakaan ollut vaikea oppia rataa ;) Ratakin oli kyllä tosi helppo, meille niitä ehkä vaikeita kylttejä kun ei ollut sattunut mukaan.

Zelda oli varsin pro! Alussa koko homma lähti vähän jäykästi käyntiin, eikä koirakaan tainnut tajuta, että tässä oikeasti ollaan hommissa. Loppua kohden fiilis rentoutui, ja minullakin oli oikeasti kivaa radalla :D Ei mitään tietoakaan tokokisojen panikoinnista ja jännityksestä (paitsi radalle lähtiessä tosiaan), sen sijaan sai suorittaa tehtäviä rennosti ja omaan tahtiin, täysillä koiraan keskittyen. Me like!



Virheet suorituksessa:
1vp 1. kyltti (koira maahan ja ympäri kierto): taluttiminen kiristyminen
1vp 2. kyltti (360 astetta oikealle): puutteellinen yhteistyö
1pv 4. kyltti (270 astetta käännös vasempaan): taluttimen kiristyminen
1vp 5. kyltti (pujottelu edestakaisin): taluttimen kiristyminen
1pv 7. kyltti (360 astetta vasempaan): taluttimen kiristyminen

Rally-tokossa maksimipistemäärä on 100, ja me päästiin siis 95:een. Ja näistä neljä pistettä meni miun hihnakämmäilyistäni! Voi että. Sitähän pelkäsin, että en osaa toimia koira remmissä, ja näemmä en osannut. Siis niin tyhmiä virheitä, jotka olisi välttänyt vain ja ainoastaan antamalla koiralle löysemmän hihnan. Voi huokaus ;) (jos olisin tämän tajunnut tehdä oltais muuten voitettu, nyt sijoitus 10.).

Olen vielä niin tottunut siihen, että aikanaan tokossa otin remmin tosi lyhyelle, sillä jos koira vähänkin yrittää irtaantua seuraamisesta, nappaa hihna kiinni ennemmin kuin antaisin lisäkäskyjä. Tuttuun tapaan kasasin remmin kunnon sykkyrälle vasempaan käteen, niin että Zelda oli minimaalisen narun päässä koko suorituksen. Kuinka tyhmä ihminen voi olla?! :D Mutta tiedetäänpä seuraavassa kisassa; naru löysälle ja koiralle niin paljon vapaata kuin se tahtoo, tässä lajissa kun saa käskyttää ja käyttää käsimerkkejä niin paljon kuin sielu sietää (ainakin alokkaassa). Lisäksi Zelda edistää seuraamisessa, ja olen tottunut korjaamaan sitä aina "heilauttamalla" itseäni vasemmalle, usein vielä vieden vasenta kättä taakse. Tietty nyt, kun siinä kädessä oli hihna, joka kerta nappasi talutinta kireälle. No mutta onneksi on video, mistä näkee omat tekemisensä! Ja hauskaa treeniähän tämä vaan oli :)

Yksi virhepiste lähti puutteellisesta yhteistyöstä heti toisella kyltillä. Alku tosiaan lähti jähmeästi käyntiin, mutta ei tuo yhteistyö nyt hirmu puutteelliselta videolta katsottuna näytä.. Tiedä sitten, miksi piste katosi. Zelda teki kyllä koko radan aivan superisti, ei vois yhtään tyytyväisempi koiraan olla! Kaiken huipuks koiralla oli vielä juoksut päällä ja pöksyt jalassa. Ei kyllä häirinnyt yhtään.

Nyt jäi hinku päästä pian taas kisaamaan. Ja erityisesti hakea pian kaksi muuta nousutulosta alokkaasta, että päästään pian avoimeen ja ennen kaikkea eroon hihnasta ;D Voin kyllä suositella rally-tokoa lämpimästi kaikille, kenellä koira on vähääkään hanskassa, seuraa käsiohjausta ja osaa suunnilleen peruskäskyt. Helppo ja hauska laji, jonka kisakynnys ei ole järin suuri :)

Lenkillä kisapaikalla. Lara näyttää mallia, kuinka remmiä pidetään. Miulla taas talutin kireällä.. Niin.. :D

PS. ONNEA huisin paljon kaikille uusille agilityn Suomenmestareille! Etenkin Jennalle uskomattomasta tuplakullasta sekä hienoista sijoittuneista kasvateista!!!

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Rally-toko

En ole laisinkaan muistanut asiasta päivitellä, mutta joku on saattanut huomatakin, että tuleviin tapahtumiin on ilmestynyt Zeldalle rally-toko. Myö ollaan totta tosiaan menossa rally-tokokisojen alokasluokkaan ensi sunnuntaina. Varsin jännittävää tästä tekee sen, etten ole ikuna nähnyt kenenkään tekevän rally-tokoa, en kisoissa enkä treeneissä :D

Tehtiin äsken Zeldan kanssa meitin ihka ekat rallitreenit. (ja juu, ilmoitin kisoihin vielä ennen kuin itsekään olen lajia kokeillut..) Tulostin vasta alokkaan kyltit ja painuttiin pihalle treenaamaan. (millä ihmeellä te lajin harrastajat saatte kyltit pysymään ulkona pystyssä, tai edes paikoillaan??)

En tehnyt mitään rataa, käytiin vaan koiran kanssa lähes jokainen kyltti hihnassa läpi. Niin, hihnassa tosiaan, kääk. Mie olen maailman surkein tekemään mitään koiran kanssa, jos sen pitää olla remmissä. Tämä kyllä todettiin aikanaan Fionan kanssa, kun vasta aloiteltiin treenaamista, ja oli pakko pitää koira kiinni ihmisten ilmoilla. Nykyisin uskallan pitää Fionaa irti tuossa läheisessä pikku puistossa, ja saman tien lähti hihna kävelemään. Nyt täytyy taas itse opetella, miten sitä remmiä pidetään, kun rally-tokon alokasluokka suoritetaan hihnan kanssa.

Kylttien ohjeista luettuna koko alokasluokka vaikuttaa aivan järjettömän helpolta. Sen takia ehkä uskalsin Zeldan ilmoittaakin. Eikä nyt yksittäin testatessakaan pahemmin tullut ongelmia vastaan. Muutamia sellaisia kohtia on, missä saattaa tulla pieniä virheitä esim. koiran tarjotessa automaattisesti istumista liikkeen loppuessa. Suurin ongelmahan tässä on itse olla skarppina. Pitäisi opetella kyltit ja niiden suoritus tosi hyvin ulkoa, ettei tarvi kesken kisasuorituksen jäädä miettimään, mitäs nyt tehdään...

Ei siis muuta kuin viikko tehokasta kuivaharjoittelua ilman koiraa, ja ensi sunnuntaina hakemaan ensimmäinen kokemus rally-tokosta. Onneksi ei ainakaan ole minkään valtakunnan paineita, tämä menee ihan tutustumisfiiliksellä :) Jos tätä sattuu lukemaan joku rally-tokoa harrastava, niin nyt olisi hyvä hetki heittää kehiin käytännön vinkkejä, mitä ei paperilta lukien tajua edes ajatella? :D Iso kiitos myös Tanjalle, joka on neuvonut minua lajia koskevien kysymysten parissa.

PS. Fionakin on piiiitkästä aikaa saanut opetella jotain uutta. Sheippailin sille tassun annon, eli Fionan kielellä etutassulla täysiä miun käteeni lätkäisemisen. Opetin niin, että oikea tassu oikeaan käteen ja vasen tassu vasempaan. Vielä kun ei liike ole ihan hanskassa, niin välillä koko pikkukoira hyppää syöksyloikalla etutassut ojossa miun käteni varaan, on se hassu ;)