Tarviskohan joskus treenata Zeldankin kanssa?? :D Kyllä nuo opit näemmä unohtuu. Ei olla aikuisten oikeesti tehty Zetan kanssa mitään moneen kuukauteen, juurikaan sen jälkeen, kun Fiona on kotiutunut. Syksyllä oli tokon piirM-kisat ja siihen se oikee tekeminen loppuikin. Nyt on vaan höntsäilty Fionan treenien ohessa. Ja sen huomaa.
Vihdoin tein niin törkeän tempun, että sulkeuduin Zeldan kanssa oven taakse, ja Fiona jäi toiselle puolelle huutamaan (en viitsi tehdä tätä Jyväskylässä, missä on seinänaapureita..). Treenialustana toimi siis yksi keskikokoinen matto. Zeldan kanssa on tällä hetkellä se ihan huippua, että se tosiaan tekee täysillä ja mielettömällä motivaatiolla! Siis vautsi mitä seuraamista!! Mutta, tarkkuus ja keskittyminen on jotain ihan muuta kuin kunnon treenikausina..
Pyörittiin ja hyörittiin ympäri mattoa eri variaatioina seuraamisesta ja muista siirtymistä, ja nämä menee ihan ok. Päätinpä sitten jostain kumman syystä ottaa vähän vaikeammat "kaukokäskyt", kun etäisyys oli peräti maton reunasta toiseen. Käännyin selin koiraan, ja vilkuilin vaivihkaa olan taa. Kaukokäskyt on Zeldan supervarma liike, jonka tekee vaikka unissaan. Mutta eipä olis kantsinu, ekalla siirtymisellä maasta istumaan koira liikkui lähes miun selkäni taa ja istahti siihen :D Voi toista. Saman teki, kun olin naama koiraan päin.
Joten eipä muuta kun mieleenpalautusta ja muutamat siirtymiset käsiohjauksella, jotta varmasti pysyy pylly millilleen paikallaan. Pienen pilkunviilauksen jälkeen edettiin takaisin alkuasentoon, minä selkä koiraan päin, ja johan teki hienot - rauhalliset ja tarkat - kaukot paikallaan pysyen.
Tämä siis oppina meikäläiselle, että kertaus on opintojen äiti - niin ihmisillä kuin koirilla. Ja sen kun tietää, että Zelda tosiaankin osaa, niin sen kanssa on kiva ja varma tehdä hommia, tietää itsekin hyvin mitä voi vaatia ja miten korjailla. Varsinkin nyt, kun on pienen ja hennon ja kokeilevan ja omalla tavallaan hitaan(?) Fionan kanssa tehnyt naksutteluja, Zelda tuntuu siltä, että se suorastaan räjähtäisi käsiin :D Aiemmin sheippailtiin Zetan kanssa jotain, ihan vaan huvin vuoksi ja urheilun kannalta, niin johan tuntui itse, että olen täysin hukassa ja myöhässä. Zeta kerkiää tehdä miljoona asiaa siinä ajassa, kun Fiona funtsii, mikä tämän jutun juoni mahtaa ollakaan... (Fionan tyyli on paljon parempi, kun sen kerkiää palkita oikealla hetkellä)
Näemmä siis pitkä pilkunviilaamis-treenitauko tekee Zeldalle tosi hyvää. Täytynee pitää tämä höntsäily Zeldalla päällä aina ennen seuraavaa koetta, ja kerätä paukkuja sen suoritukseen. Zeta jos kuka on tosi kausiluontoinen ja fiiliksellä toimiva, vaikka aiemmin tätä on voinut selittää myös fyysinen kunto. Ehkä tällä hetkellä Zelda alkaa olla kanssa vähän kade, kun Fionan kanssakin treenataan. Miksi aina silloin iskee supermotivaatio sekä itselle, että näemmä koiralle, kun ei ole aikomuskaan oikeasti tehdä mitään??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti