Naama naantalin auringolla

Aloin tässä itsekin pohdiskella, että miten koko ajan vaan tekee mieli hehkuttaa. Mie oon jälleen kerran niin super-onnellinen ja ylpeä koirista, ettei parempaa fiilistä vois ollakaan! Sitten tajusin, että ehkä se johtuu ihan siitä, kun Fiona oppii niin hurjan nopeasti. Nuoren koiran kanssa kun kaikki tulee koko ajan uutena. Ja aina se jaksaa yllättää, kuinka hurjasti se on taas edennyt. Siitä siis nämä jatkuvat huippufiilikset. Eihän Zeldan kanssa ole vuosikausiin ollut vastaavia tuntemuksia. Joo, kyllähän sekin tekee välillä aivan timantisti, mutta ei siitä samalla tavoin itse ylläty, toisin kuin Fionan aivan silmissä nähtävästä etenemisestä.

Käytiin siis taas kentällä. Tuossa jokunen päivä sitten erehdyin päästämään Fionan vapaaksi kentällä tokoillessa. Ja juu, eipä olisi kantsinut. Se singahti suoraan puomin kontaktin luo haukkumaan (samalla meiningillä kuin putkille), etutassut puomilla. Eikä kiinnostanut tulla takaisin. Tästä vaan totesin, että kuinka tajuttoman hyvä muisti koirilla onkaan! Herraisä suorastaan. Fiona on mennyt puomia kentällä viimeksi yli puoli vuotta sitten, alle 5-kuukautisena. Sen jälkeen se ei ole yhtäkään puomia kiivennyt missään. Ja nyt koko talven kentällä käynnin tauon jälkeen se muisti sen aivan suorilta - tonne!!! Uskomatonta. Jätettiin siis puomi ottamatta, yllättävää ;)

Eilen sen sijaan oli toinen meininki. Ollaan nyt muutama kerta kuljeskeltu puomin ohi hihnassa niin, etten ole päästänyt Fionaa sen lähelle. Eilen taas käveltiin puomin likellä, ja Fionahan yllätti: se pomppasi puomin kontaktille suoraan onoffiin! Mie tuijotin haavi auki, kunnes tajusin kehua, palkata ja vapauttaa. Näin sitten alettiin treenata onoffeja puomilla, kannoin alastulon yläreunaan, käskyllä kontaktille ja vapautus. Ei voi taaskaan muuta kuin ihmetellä. Se ihan itse, ilman pienintäkään vihjettä osasi yhdistää puomin kotona tehtyihin kontaktiharjoituksiin. Mieletöntä :) Ja teki vielä niin nätisti ja keskittyen kaikki alastulot, jee!

Siirryttiin vielä hyppytreeneihin, ja päästin taas lopulta Fionan irti. Yritettiin tehdä hyppyjä hihnan kanssa, mutta eihän siitä tullut hevon peetä. Aikani turhauduttuani päätin kokeilla, ja piski irti. Kerran se lähti huitelemaan, omille teilleen haukun säestämänä ympäri kenttää. Puomi ei enää jaksanut kiinnostaa, eikä näköpiirissä ollut yhtikäs mitään muutakaan kivaa. Aikansa se juoksi ja haukkui, mutta kun ei tosiaan ole mitään haukuttavaa, niin pian jo tultiinkin ihan itse tarjoamaan, josko tehtäis jotain ;) Toisen kerrankin meinasi lähteä, mutta kun huusin perään "treenataan", niin tämähän tuli heti täpäkkänä takaisin, jes.

Tajusin napata pienen videonpätkätkin treeneistä:



Videolla on myös Zeldan vika treenipätkä. Jonka kyllä melkein olisi voinut jättää laittamatta, sen verran, köh, epämääräistä touhua. Tein tuohon loppuun pitkän seuraamispätkän ilman katsekontaktia ja ilman palkkaa. Ja se näkyy. Ihan lopussa on vielä tosi hämärää sähellystä leikkimielellä, päätin lennosta kokeilla, muistaako Zeta enää mitään koiratanssijuttuja :D Ja kyllähän niitä sieltä tuli, kun vähän haettiin, molemmat..