maanantai 23. toukokuuta 2011

Joko saa panikoida??

Mie en halua kisata mie en halua kisata.... En halua! Miksi pitikin taas mennä ilmoittautumaan kokeisiin, kisakirje postilaatikossa on aina varma paniikkihetken merkki.

Mutta mie haluan TK2:sen! Ja mie tiedän, että Zelda osaa! Se tasan tarkkaan osaa kaikki liikkeet ja hyvin, kun vaan jaksaisi tehdä ne! Tuo koira on kyllä yksi tuuliviiri. En vaan ymmärrä, millä sille saisi edes jonkinmoista tasaisuutta ja varmuutta aikaiseksi. Se on tosiaankin (kisoja myöten) esitellyt jos jonkinmoista tekemisen tasoa - välillä huudetaan kurkku suorana ja lennetään pitkin kehää, välillä madellaan nenä maassa ympäriinsä ilman pienintäkään kontaktia. Ja kyllä, se voi olla ihan mitä tahansa ja koska tahansa.

Vielä kun Zeldaa ei voi palkata mitenkään muuten kuin nameilla (ja tietty kehumalla). Se ei anna koskea itseensä treeneissä. Ei kannata edes yrittää silittää. Eikä se leiki. Nyt Fionan myötä Zeldan taistelutahto on kasvanut aivan hurjasti, mutta ei riitä treeneihin saakka. Yritin palkata lelulla tässä eräänä päivänä, mutta täysin turha toivo.

Se kyllä lähtee mukaan miun hihhuloimiseen ja riekkumiseen, mutta tätä varsinkaan ei kannata käyttää kokeessa. Jos tarkoituksella kannustan koiran haukkumaan ja juoksemaan, ei sitä saa takaisin tekemismoodiin mitenkään ilman nameja. Hillityt kehut ennen kaikkea.

Taktiikkana Zeldan kanssa onkin vetää koko kisa läpi kontaktissa ilman varsinaista vapautusta. Kehut liikkeen jälkeen ja seuraamisessa siirtyminen seuraavan liikkeen alkuun. Ihan pirun pitkä suoritus ja näyttää tuomarillekin todella tylsältä. Kun ei vaan muu auta. Pari koetta olen nyt näin tehnyt. Ensimmäisessä kävi niin, että mentiin hyvällä vireellä kehään ja Zelda teki nätisti. Liike liikkeeltä koira hiffasi, että hei tää on taas tää juttu, missä ei tipu namia, ja suorituksen taso laski. Tuomarikin totesi, että vire hiipui loppua kohti ja liikkeet huononi... Noh, seuraavassa kokeessa mentiin totaalisessa ylivireessä kehään (eka liike nollille). Liikkeiden myötä koira alkoi vähän rauhoittua, ja lopussa oli jo varsin hyvä meininki. Että ota tuosta nyt sitten selvää.

Viimeinen toivo piilee juoksuissa. Huhtikuussa olisi pitänyt tulla, mutta eipä ole näkynyt. Kyllä se vielä kerkiää!

2 kommenttia:

  1. Mä luulen että yks konsti saada tasaisuutta aikaan ois steriloida Zelda jolloin ei ainakaan hormooneista johtuvaa vaihtelua ilmenisi. Mut siihen taitaa loppua mun toko-osaaminen pitkän suorituksen tekemiseen.

    VastaaPoista
  2. Haha :D Se taitais olla myös mahdollinen keino saada turkkia aikaan... Mutta jotenkin en raaskis leikkauttaa, kun ei ole mitään varsinaista syytä siihen. Vaikka eipä tulis ainakaan kohtutulehdusta.

    VastaaPoista