Mie oon täällä taas, ekologian kansainvälisessä talvikoulussa Konnevedellä. On muuten miun pärstäkuvani, joka tuossa mainoksessa paistattelee, kiva kun niitä on lätkitty jättikokoisina ilmoitustauluille ympäri laitosta... Hyökkää aina silmille ohi kulkiessa oO
Koirat lähti lauantaina hoitoon Viiun ja Neton luo. Tai siis, ehkä hoitamisen hoitaa joku muu, mutta leikkiseuraa ainakin Fionalle riittää. Melkein nolottaa tunnustaa, mutta minulle tuli tippa linssiin, kun piti koirista luopua :') Näin ei ole käynyt sitten seitsemään vuoteen. Ekan kerran, kun Zeldan vuoden iässä vein kaverille yön yli hoitoon, itkeä vollotin täydellä teholla autossa. Sen jälkeen hoitoon jättäminen on sujunut aina vallan kivuttomasti.
Fiona on tähän mennessä tainnut olla kolme kertaa aiemmin hoidossa, mutta niistäkin on kaikista jo lähes vuoden verran aikaa. Pentuna se oli suorastaan hauska jättää kavereiden hoivaan, kun se oli niin kotonaan ja onnesta soikeana joka paikassa (taitaa olla vieläkin..?). Jotenkin tuntui nyt niin raskaalta nimenomaan Fionasta luopua, nyyh.. Siitä on tullut miun oma pieni lellivauvani ♥ Vaikka ihan varmasti se pärjää Teklan lauman joukossa, ja oli kuulemma heti ensimmäisen lenkin kulkenut nätisti ja hiiren hiljaa. Annoin myös luottamukset pitää Fionaa metsälenkeillä vapaana, pääsee sinne kunnon maastoihin kaverin kanssa painattamaan..
Kyllä koirilla on varmasti kivaa "lomailla" Vaajakoskella. Ja mie "lomailen" täällä Konnevedellä. Kolmen ässän taktiikalla mennään, eli Saunaa, Siideriä ja Suklaata - niistä on talvikoulu tehty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti