Nyt en taaskaan ymmärrä. Fionaa. Tässä ei siis ole mitään uutta. Mutta ihan pakko on taas ihmetellä!
Viimeksi kun käytiin Fionan kanssa treenaamassa omatoimisesti tyhjässä hallissa, pikkukoira oli aivan unelma! Se teki tosi hyvin, hiljaa ja rauhassa keskittyen. Kepeiltä vähenneltiin ohjureita hurjaa vauhtia, kunnes lopulta maltoin lopettaa, kun kolme ohjuria oli jäljellä. Alussa yksi ja lopussa kaksi. Fiona teki kaikki toistot täydellisesti, eikä edes näyttänyt siltä, että vahingossakaan tulisi ohi!
Toiveikkaana siis ajattelin, että tänään päästään samaan, tai ehkä kaikki pois... Arvatkaapa, mikä oli lopputulema? Meillä oli kaikki ohjurit ja kaikki verkot!! Siiiis....?
Heti ensimmäisestä tyhjästä välistä tämä päätti lopettaa pujottelun. Seuraavalla yrityksellä hyppäsi ensimmäisen ohjurin yli. Aina vaan lopetti kesken, jolloin oli pakko iskeä vielä verkot ohjureiden taakse. Oltiin taas yksin hallissa, ja Fiona oli kivasti kuulolla ja melko rauhallinen. Mutta ei vaan silti onnistunut. Tiedänpä nyt ainakin, että seuraavalla kerralla aloitetaan suosiolla kaikilla ohjureilla ja verkoilla, siitä sitten taas reippaasti vähentämään, jos onnistuu.
Uutena juttuna kepeillä tehtiin hypyn kautta kepeillemenoa. Ensin niin, että mie tulin hypyn ja keppien väliin, mutta toisella yrittämällä siten, että jäin hypyn taakse ja lähetin sen sieltä kepeille. Hyvin sujui, vaikka onko juuri vaihtoehtojakaan, kun on kepit niin miljoonalla suojalla säkitetty...
Viiun kanssa tehtiin pienoista melko suoraa ratapätkää. Kirjoittelin juuri hevosblogiini, että kaivattaisiin hevoselle jostain hieman lisää moottoria. Nyt voisin todeta samaa itsestäni! On se vaan syvältä, kun koira kulkee tuhatta ja sataa, mutta kun ei pysy perässä..! Parhaimmillaan Viiu painatti pari kolme estettä edellä, ja tietty lopulta kääntyi taakseen katsomaan, mihin oikein pitäisi mennä. Eipä tule olemaan helppoa meille kakkosen suhteellisen suorien ratojen korkkaaminen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti