lauantai 15. lokakuuta 2011

On korvia tassuja pulleita massuja häntiä vilisten

Shelttiväki laavulla nuotion äärellä
Pulleista massuista en tiedä, mutta korvia ja tassuja, huiskivista hännistä puhumattakaan tänään kyllä riitti. Käytiin shelttilenkkeilemässä Kangasalla kera tuttujen ja tuntemattomien shelttikamujen. Lenkki järkättiin Tampereen seudun shelttiväen voimin, ja mukaan on totta tosiaan tervetullut kuka tahansa :)

Kaiken kaikkiaan koiria taisi olla paikalla reilu parikymmentä, tarkkaa lukua ei kukaan kyennyt laskemaan :D Zelda on kulkenut kimppalenkeillä pikkupennusta saakka, ja se tosiaan on kuin kotonaan. Zeta on niin ihanan yltiösosiaalinen koira, että se tulee toimeen porukassa kuin porukassa. Se käy kyllä mielellään moikkaamassa kaikkia, mutta ei ikimaailmassa haasta riistaa, päällepäsmäröi, eikä shelteille alistu tai juokse karkuunkaan. Se vaan on omassa ylhäisessä maailmassaan ja nauttii elämästä. Laavulla tosin yritti kovasti metsästää makkaraa joka toiselta paistajalta, mutta Zeldalle nuotio ja laavu nyt onkin aina merkinnyt herkkuja ;)

Fiona puolestaan oli ekalla näin isolla kimppalenkillään. Ja voin sanoa, että teki sille tosi hyvää! Se ehkä ei ollut niin hyvä juttu, että kaikki oikein kimpassa kiusasivat Fionaa. Kärkijengissä juoksi vajaa kymmenen shelttiä, ja vähän väliä ne olivat päällekäin Fionan niskassa. Höh. Fiona vaan juoksee ja juoksee, välillä kellahtaa maahan "mä oon ihan pieni älkää tappako mua", ja kun muut poistuvat päältä, taas se juoksee täysiä. On siinäkin leikit. Tosin näinhän Fiona on aina leikkinyt, kaikkien kanssa se on aina se, joka pyörii pitkin maankamaraa. (Sillä Fionalle sopiikin sellainen leikkikamu, joka ei tule päälle puremaan, koska siitä se ei diggaa. Sheltit eivät tätä tee) Eipä tuo silti ikinä lannistu, vaan lähtee saman tien samalla draivilla pinkomaan, ja villitsee muutkin samaan ralliin mukaan..

Mutta siis siinä mielessä teki Fionalle tosi hyvää, että se ihan oikeasti joutui keskittymään. Se joutui sekä pitämään itsensä kasassa (koska kuitenkin jossain määrin pelkäsi vieraita kimppuun hyökkiviä koiria), mutta myös vahtimaan, missä minä tulen. Se välillä ihan itsekseen kävi tsekkaamassa, että mie oon mukana, ja jäi vierelle kävelemään, ja jopa kerjäsi nameja. Huisin hienoa!

Tässä vauhtiporukassa saa varoa, mihin astuu :D

Mun. on. nyt. ihan. pakko. päästä. UIMAAN!!!!

Zelda on havainnut namikätkön..

Metsähippailua

Vähän erikoislaatuisempikin sheltti eksyi laavulle samaan aikaan.
Onneksi se oli kovin kiltti, koska Fiona suuttui tälle kaverille
varsin tosissaan..

Soopeli herrasmies kera Prinsessan, Keijun ja Britni-Brätnin
Lisää lenkkikuvia löytyy täältä: http://jauhokuono.kuvat.fi/kuvat/Sekalaista/Omat+ja+muiden+koirat/Shelttilenkki/ ja täältä: http://kissanpolkan.kuvat.fi/kuvat/Shelttitouhuja/Shelttiv%E4en%20laavulenkki%2015.10.2011/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti