Wanha ja Wiisas Weteraani

Nyt se päivä on koittanut. Zelda on virallisesti vanha. Minä en edelleenkään voi uskoa tätä, ei siitä voi olla kahdeksaa vuotta, kun meille muutti shelttivauva. Enkä pysty näkemään Zeldaa vanhana, vaikka kuinka yrittäisin. Kyllähän sen tiedostan, että sillä ikää on, mutta kun ei tuosta koirasta huomaa millään tavoin, että se olisi vanha. Mamman oma ihana riehukakara se on edelleen :)

Veteraanikehiin siirtymisen kunniaksi kaivoin esille muutaman pentuajan kuvan Zeldasta. Ensikohtaamisemme kuvia en valitettavasti onnistunut löytämään, vaikka niitäkin otettiin, kun käytiin 5-viikkoisia pentuja katsomassa. Zelda kyllä hurmasi meidät kaikki heti täysin, enkä millään olisi malttanut odottaa niitä tuskaisia viimeisiä viikkoja, ennen kuin pennun sai hakea kotiin. Zeldan nimi on kasvattajan lasten keksimä, mutta minun korvaani se on niin kaunis, että mitä sitä suotta toista nimeä keksimään. Pysyköön Zeldana :) (Prinsessan nimihän se onkin, tietävät ainakin kaikki The Legend of Zeldaa pelailleet..)

Alla oleva kuva on Zeldan ensimmäisiltä päiviltä uudessa kodissa. Se rakasti tuota sinistä säkkituolia! Meillä on porukoilla pitkä eteisen käytävä, heittelin sinne luuta, jonka Zelda kävi hakemassa, juoksi sitten sata lasissa takaisin ja hyppäsi hurjalla loikalla säkkituoliin. Tätä leikkiä se olisi jaksanut loputtomiin :D

Vauva-aikana Zeldalla oli aina häntä kipparassa selän päällä. En kyllä muista, missä vaiheessa se on sieltä laskeutunut, koska nykyisin häntä nousee ainoastaan silloin hetkellisesti, kun koira käy kovasti kierroksilla. Muutoin se pysyy hyvin tiiviisti alhaalla.

Pentumeininkiä ;D Vaikea uskoa, että Zeldakin on joskus ollut täysriiviö kaistapää.. Niin fiksu ja tyyni ja rauhallinen (??) kuin se nykyisin onkin. Tai rauhallinen lienee väärä sana, sanotaanko ennemmin tasapainoinen?

Zelda on opetellut poseeraamaan kameralle heti pienestä saakka. Sen tuntevat tietävät kyllä nämä poseeraustaidot, ja monet ovat ihmetelleetkin sen käytöstä silloin, kun kamera otetaan esiin. Monet kuvat on napsittu takapihan rappusella, kuten tämäkin. 12-viikkoisella pennulla on korvat vallan tyylikkäästi pystyssä..

Zelda leikkii edelleen tällä tismalleen samalla otteella. Se on suorastaan ärsyttävää, kun yrittää repiä sen kanssa lelua, joka kerta se nousee takajaloille ja kietaisee etutassut lelua pitelevän käden ympäri. Nykyisin kun tuota massaa on vielä hieman enempi kuin pentuna. Ei siinä paljoa sitten revitäkään..

Tallilla me on rampattu pikkupennusta lähtien moneen otteeseen. Tässä kuvassa komeilee sama vuonistamma Lotta, jonka kuvia olen viime aikoina useasti blogiin jaellut. Lotalla on Zeldaa puoli vuotta vanhempi varsa (nyt siis myös 8v..), mutta tällöin Zeldan kanssa olivat lapsia yhtä aikaa. Niillä oli keskenään hauskat leikit, kun Zelda juoksi Blakkenin turvan alta, Blakke hörähti ja hyppäsi taaksepäin, ja taas saman tien tuli nenä maassa Zeldaa kohti, joka otti spurtit ja Blakke hörähti ja hypähti taaksepäin.. :D (minulla olisi tätä videollakin, mutten saa sitä sellaiseen tiedostomuotoon, että saisi nettiin)

Ja vielä vallan tyylikäs poseeraus 1-vuotiaasta neitokaisesta ;)

Nyt taisin hieman huijata teitä. Kyllä Zeldasta sittenkin näkee, että se on vanha.. Sillä kun menee viiksien väri siten, että kuonon valkoisella puolella on valkoiset viikset ja ruskealla puolella mustat viikset. Huomasinpa tässä päivänä eräänä, että mustien viiksien keskelle on ilmestynyt yksi valkoinen viiksikarva. Iik. Kyllä Zeldan nyt täytyy olla vanha!