Otetaan ensin Fionan lausunto kahden viikon takaa.
ANAMNEESI: Fiona tulee ensimmäistä kertaa fysioterapiaan. Lähinnä alkutilanteen kartoittamiseen. Agilityä n 2* kertaa kuussa. Lenkit hihnassa ja iri metsässä. Peitsaa hihnassa herkästi sovittaessaan vauhtia sopivaksi, irti ollessa menee sitten täysiä. Ravaa harvoin.
STATUS: Ulkona suoralla ja kaarevalla uralla peitsaa mielellään, ravia tarkkaan sovitetussa vauhdissa. Kaarevalla uralla oikealle taipuminen jäykempää. Tutkittaessa lannerangan loppuosa hieman kyfoottinen, lihakset jännityneet ja kireät. Oikean takajalan liikerataoja testatessa polven ojentajiin tärinää, jännittää kuitenkin vielä niin, ettei testaaminen ole luotettavaa.
Fysioterapia:Ft tutkimus, aloitetaan lanneselän ja oikean takajalan rentouttavasta fysioterapiasta, manuaalinen käittely ja laserterapia NC.
Tässä ei siis ollut mitään ihmeempiä. Fiona on lenkkeillyt nyt ahkerasti fleksissä, vaikka sen hihnakäytöksen kannalta ei missään nimessä kannattaisi ulkoilla fleksin kanssa.. Fiona on oppinut alusta saakka siihen, että kun hihna kiristyy, mie pysähdyn, ja liikkeelle lähdetään, kun koira tulee miun luokseni ja on hiljaa. Fleksin kanssa meidän lenkit siis menee alkuun aina niin, että Fiona laukkaa täysillä narun päähän, ja kiljuu kurkku suorana. Kun hihna loppuu, ryntää takasin miun jalkoihini ja on hiljaa. Tästä laukkaa taas täysiä narun päähän ja huutaa. Juoksee taas takas. Juoksee taas eteen ja huutaa.. jnejne. En toki anna tätä kovin kauaa jatkaa, vaan otan pikkukoiran lyhyelle narulle, josta pääsee luvalla taas narun päähän - kunhan pysyy hiljaa. Onneksi tätä kestää vain muutama sata metriä lenkin alussa.. Mutta niin, itse aiheeseen: fleksissä Fiona ravaa huomattavasti enempi kuin lyhyessä narussa, joten puolensa ja puolensa taas tässäkin asiassa. Hiihtolenkillä käydessä Fiona pysyisi kivasti ravissa melkein koko matkan, mutta jostain syystä näillä keleillä ei nyt hiihtämään pääse.
Zeldan tämän päiväinen lausunto.
ANAMNEESI:Zelda on ontunut edellisen kerran kesällä sekä nyt viikko sitten.Hihnalenkillä alkanut ontumaan, levossa mennyt ohi.
STATUS:Liikkeessä suoralla uralla oikea etujalka olkapäästä hieman sisäkierteinen, oikean takajalan astuu painon enemmän tassun ulkosyrjälle, oikean takajalan liike jäykempi.Tutkittaessa oikean lonkan ääriextensiossa eli loppuojennuksessa liikerajoitus ja lievästi aristaa, oikea kinner liikerajoitus koukistukseen eli flexioon, menee 90 asteeseen.Oikean takajalan reisilihaksisto vahvempi kuin vasen. Lannerangan rotaatio ja sivutaivutus vasemmalle liikerajoitus. Seisoo ja istuu paino vasemmalla. Kaularangassa jäykkyyttä liutustestisä vas->oik.
Fysioterapia:Ft tutkimus, kyynärvarren koukistajien laserterapia (3500 HZ 60% teholla), olkanivelen rentouttava mobilisointi, passiiviset venyttelyt, oikean lonkan seudun laserterapia ja mobilisointi ojennussuuntaan, kintereen mobilisointi koukistussuuntaa.
Kotiohjeeksi kyynärvarren koukistajien ja rintalihasten venyttelyjen tehostaminen, oiken kintereen liikkuvuusharjoite muokkausperiaatteella 2*pv 10-15 toistoa. Oikean kylkikaaren ja lanneselän aktiiviset venyttelyt vasemmalle taivuttaen, tuetaan oikea takajalka paikalleen, jotta koira joutuu venyttämän myös lanneselkää.Paljon tuli siis asiaa, huh.. Mutta kuten fyssarilla todettiin, ei sillä ongelmien määrällä ole merkitystä, kunhan niihin saadaan hoitoa! Turha järkyttyä siitä, mikä kaikki koiralla on pielessä, ennemmin haluan ehdottomasti tietää kaiken, jotta asioihin voi puuttua. Ja kyllä varmasti tullaan puuttumaan. Vinohan Zelda on ollut aina, ja niin on edelleenkin. Nyt oli selvästi oikea puoli ongelmana, sekä edessä että takana (mikä on vähän outoa, yleensä menevät ristiin..) Zeldalla on vasemmassa takajalassa MUSKELIT ja oikeassa takajalassa muskelit, hih :) Pitäisiköhän tälle asialle tehdä jotain..
Fyssari muuten vahvisti saman, mitä olen itse ajatellut, tai oikeastaan piti sitä jopa todennäköisenä. Zelda kun saattaa nousta paikallamakuussa, mikä luultavasti johtuu tasan siitä, että sitä sattuu. Onneksi en ikinä ole rankaissut koiraa tästä, sillä se olisi taas ollut pahin virhe, mitä voisi tehdä! Jossain vaiheessahan Zelda ei edes suostunut jäämään paikkamakuuseen, vaan nousi saman tien istumaan, kun jätin koiran paikalleen ja kävelin pois. Näin me suoritettiin BH-kokeen paikallaolokin - paikalla istumisena ;)
Ajattelin käydä ostamassa koirille (ja itseänikin varten, mukamas) jumppatyynyn. Sillä saisi Zeldallekin molempien takajalkojen käyttöä enempi säädeltyä. Jumppapallon päällä olen molempia paljon seisottanut, muttei se aja ihan samaa asiaa kuitenkaan. Nyt jatketaan jumppailua ja venyttelyjä fyssarin ohjeen mukaan, ja toivotaan, että koiruus menee parempaan suuntaan :) Ensi kesänä toivottavasti päästään Piiran vastaanotolle - sieltä kyllä varmasti tulee niin kylmää tekstiä, että selkäpiitä karmii, mutta mitä juuri äsken aiheesta totesinkaan: tiedot pöytään vaan! :D
PS. Fiona käyttäytyi ihan super-nätisti fyssarilla! En ois ikinä pikkukoirasta uskonut. Sehän oli melkein rauhallisempi kuin Zelda, hyvin jaksoi odotella kaksi tuntia muiden hoitojen ajan. Huippu ipana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti