Voi Fiona Fiona Fiona.. En ikinä lakkaa ihmettelemästä tuon koiran tekemisiä. Se voi oikeasti keksiä ihan mitä tahansa, kaikkeen pitää varautua. Olen ehkä sanonut tämän joskus ennenkin, mutta sanon taas; on se vaan ihmeellinen otus! :D
Noh, tällä kertaa ehkä uskallan syyttää juoksuja? Vai voiko tämä johtua juoksuista? Ensinnäkin Fiona on ihan koko ajan menossa ulos. Se vinkuu oven takana pitkät tovit ja odottaa, että joku tulisi avaamaan. Vaikka lähes suoraan lenkin jälkeenkin, oven taa vaan piippaamaan.
Ja toinen, pikkukoira ulvoo aivan hurjasti! Jos se normaalisti ulvoo noin kerran viikossa, nyt voisi sanoa viisi kertaa päivässä.. Ihan kaikesta mahdollisesta. En enää edes jaksa puuttua asiaan (täällä porukoilla omakotitalossa ollessa), kyllä se aikansa ulistuaan hiljenee. Eilen se alkoi ulvoa jopa siitä, kun ei päässyt nuolemaan äiten naamaa, kun tämä jumppasi lattialla vatsallaan maaten.
Tänään Fiona teki myös jotain todella omituista. Talossa oli taas paljon porukkaa, kun sisko perheineen oli käymässä. Kesken kaiken Fiona meni saunalle äiten perässä ja jäi lauteiden alle makaamaan. Yksinään. Ja sinne se hetkeksi jäi. Siis...? Koira, joka on joka hetki siellä, missä tapahtuu. Aina kaiken keskipisteenä kyttäämässä ympäristöä. Ikinä, siis ikinä, se ei varmasti pysy poissa ihmisten keskeltä.
Voiko nartun päänuppi mennä juoksuista näin sekaisin?? Nyt on aika lailla kaksi viikkoa vuotamista takana.. (ja Zeldalla ei ole vieläkään juoksuja näkynyt)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti