keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Ei sitä niin vaan väsytetä...

Ensin ilouutiset: Fiona on luustoltaan täysin terve! Tai ainakin selkä, kyynärät ja lonkat näyttävät juuri niin hyviltä kuin koiralta voi toivoa. Ihanaa! Nyt vaan odotellaan Kennelliiton vahvistusta asiasta :)

Äiti ja tytöt
Tehtiin tänäpä päivän reissu Varkauteen kasvattajan luo. Fiona pääsi moikkaamaan äippää ja siskoa. Ensin alkuun oli taas siskolikoilla toisissaan ihmettelemistä, eikä yhteistä säveltä meinannut löytyä. Vuorotellen kiipeilivät varovasti toistensa niskaan, ja taisi Fiona välillä hammastakin näyttää. Hetken ihmettelyn jälkeen kuitenkin painileikit pääsivät vauhtiin ja molemmat pureskelivat toisiaan antaumuksella. On ne vaan aika samiksia.

Metsälenkillä ihmettelin jo lenkkeillessä Zeldan vaisua käytöstä. Se on nykyään jopa rauhallinen, eikä viitsi Fionan riekkumisiin usein osallistua. Mutta kuitenkin oikeastaan aina, kun paikalla on monta shelttiä ja "joukkohysteria" on valloillaan, kyllä Zeldakin painattaa menossa mukana, tai ainakin päällepäsmäröi täyteen ääneen huutamalla. Nyt se vaan ravaili rauhassa koko lenkin. Ja syy selvisi, kun päästiin metsästä pois, niin se vaan taas ontuu.. Ärsytää ja harmittaa. Tosin enpä ole sitä taas niin säännöllisesti huoltanut, kun ollaan oltu paljon Toijalassa ja välillä Zelda on ollut siellä ja me täällä. Kyllä nyt on aika terästäytyä, hyvä kun koira muistuttaa! (ja ehkä siellä fyssarillakin voisi piipahtaa..)

Pikkukoiran kauniit lonkat :)
Naureskeltiin metsässä lenkkeillessä, että eihän tuota Fionaa tarvi edes nukuttaa kuvia varten, kun ensin ne painivat Siron kanssa sisällä, ja nyt vielä porukalla juoksennellaan lenkillä. Kyllä luulis koiraa väsyttävän. Mutta kuinkas kävikään - Fiona tarvi nukuttaa kahteen kertaan! ;D Hoitaja aloitti jo röntgenkuvien oton, kun tuli kesken sanomaan meille, että tässä vähän kestää.. Oli saanut otettua yhden kuvan kyynärästä, laskenut koiran lattialle, ja sieltä se oli tepastellut vastaan, hih. Uusi annos nukutuslääkettä siis niskaan. Entä mitä tekee Fiona, kun kaikki kuvat on otettu ja se lasketaan petiin nukkumaan?? Nousee saman tien ylös ja kipittää miun luokseni. Eipä tuolta adhd:lta saa tajua kankaalle edes nukutuslääkkeen voimin.. Ehkei enää tarvi ihmetellä, miksi se on niin vaikeaa saada pysymään aloillaan myös normielämässä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti